30.12.06

joulun jatkoa

Joulunpyhät sitten oli ja meni. Oli ihan kiva joulu, sai rentouduttua ja tehtyä sitä mitä olin suunnitellutkin. Hiukan tuli tietysti syötyä liikaa, mutta eiköhän se tästä taas tasaannu.
Sain neulottua yhden sukan, mutta pari sille on vasta tekeillä. Valmiiksi saakka sain pari ompelujuttua. Ne ovat vaihtoon meneviä laukkuja.
Ensiksi tein samettilaukun, mallin otin Suuri Käsityölehdestä 11-12/2006. Muokkasin kaavaa hiukan pienemmäksi ja lisäsin laukkuun läpän. Läppään tein koristeluja käyttämällä apuna taikakangasta. Ostin sitä palasen Varpa-Looms:n osastolta käsityömessuilta. Nyt vasta ekaa kertaa testasin. Ripottelin siis sametille hiukan punaista huovutusvillaa, Kitten Mohair -lankaa ja kultaista ompelulankaa syheröksi. Sitten laitoin taikakankaan päälle ja ompelin kiemuroita sekä punaisella langalla että kultalangalla. Ja lopuksi ompelin myös muutamat paljetit.

Sen jälkeen huljuttelin kangasta vedessä niin että taikakangas katosi ja lopputulos näytti tältä:

Sametin ompeleminen oli oudokseltaan yllättävän vaikeaa, enkä ollut ihan täysin tyytyväinen lopputulokseen. Tässä laukku valmiina etu- ja takapuolelta.


Samaan syssyyn valmistui sitten myös pörriäispussukka. Tein aiemmin itselleni samanlaisen, mutta tähän suurensin kaavaa 20%. Pussukassa oli kuvanottohetkellä sisällä 100 g lankakerä.


Keskiviikkopäivän olin töissä, mutta torstain ja perjantain pidin pekkasvapaata. Torstaipäivä kuluikin sitten kaupungilla aleostoksilla. Moni muukin oli lähtenyt kaupoille ja ruuhka oli sen mukainen. Ei kuitenkaan kiristänyt hermojani, kun jätin autoni parkkiin ja kävelin ympäri kaupunkin. Rahaa kului ja hyviä ostoksia tuli tehtyä.
Pari kuukautta sitten näin K-Kengässä hassut kengät ja siitä lähtien olen niistä haaveillut. Hinta hiukan hirvitti, mutta kun kengät aina vaan mieltäni vaivasivat, kävin katsomassa josko niitä vielä olisi. Olihan niitä, ja ostin vaikka eivät olleet alennuksessa.


Ja joululahjoista sen verran, että parhaan joululahjan sain joulun jälkeen. Se on tässä:

Ompelukoneeni oli lainalla, ja sain "vuokrana" näin upean käsintehdyn risupukin! Olen tosi onnellinen tästä! Meirami-kisu on tuossa ihmettelemässä, että kukas tämä on. ;)

23.12.06

joulurauhaa


Tämän kuvan myötä haluan toivottaa jokaiselle blogiani lukevalle Hyvää ja Rauhallista Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

21.12.06

pärvötystä

Ensinnäkin pahoittelut haamupäivityksestä. Vaihdoin Bloggerin betaan, ja ihan kuten arvasinkin niin hermot meinaa mennä. Sen takia vitkuttelinkin siihen siirtymistä mutta arvelin että pakko kai sitä joskus on vaihtaa. Ja itse vaihto kesti ja kesti ja sitten oli linkkien ääkköset muuttuneet omituisiksi ja siitä blogilista otti sitten päivityksen.

Asiaan.
Eipä tullut sitten jussisukkia, ei ollenkaan. Tämä kun meni purkuun.

Alunperin näistä piti siis tulla polvisukat, mutta koska kuvion kohta oli liian tiukka, ajattelin tehdä tuollaiset lyhyemmät varret. Mutta tuohon saakka neulottuani tajusin, että ei tämäkään ole hyvä. Se oli nilkasta liian löysä ja niin sitten päätin purkaa eli pärvöttää koko teelmän. Lanka odottaa nyt aikaa parempaa ja ehkä saan vielä joskus ne polvisukat tehtyä. Mutta ilman jussikuvioita.

Lisäsin tuohon vasemmalle linkin Pukin taloon. Siellä bongasin ihanan pehmoleluvuohen ja Helvi oli niin ystävällinen että kävi ostamassa minullekin omani. Paketti saapui tosi nopeasti ja nyt olen päässyt jo halimaan omaa pehmovuohta. Oikea ihqupihkuli! ;D


Ostin tässä jokin aika sitten Prismasta lankaakin, mutta nyt vasta muistin kuvata. Nämä lienee niitä Novitan kampanjalankoja, ovat erikoisen värisiä ja hintakin oli normaalia halvempi.

Väri on siis kirkkaan keltainen, lähes neonkeltainen. Normaalivalikoimassa oleva keltainen väri on paljon pehmeämpi. Jostain syystä nuo neonvärit nyt miellyttävät silmääni. Kivahan sitä on muistella nuoruusvuosia, silloin suosikkini oli väriyhdistelmä musta-neonvihreä.

Issikkalangat sain kerittyä. Kamalasti lenteli karvoja ympäriinsä keriessä ja sainpa langan sotkeentumaan kerijälaitteeseenkin kun yritin tehdä liian isoa kerää. Oli sitten pakko katkaista lanka ja tehdä yhdestä vyyhdistä kaksi kerää.


Huomenna on töissä perinteinen jouluhartaus. Minä sitten tykkään siitä perinteestä. Sen jälkeen on hyvä lähteä joulunviettoon ja jättää joulua edeltänyt työstressi taakseen.
Hyviä jouluja en ihan vielä toivottele, tarkoitus on blogata vielä ennen aattoa.

16.12.06

joulua odotellessa

Tilasinpa sitten itselleni joululahjan. Se saapuikin jo, enkä tietenkään malttanut olla avaamatta. Paketissa oli puolisen kiloa issikkalankaa. En ollut sitä aiemmin livenä nähnytkään, mutta netistähän sitä löytyy kaikkea ihmeellistä. Langassa on 30 % islanninhevosen karvaa ja 70 % lampaanvillaa. Langan on valmistuttanut Rella Vinur, valmistaja on Pirtin Kehräämö. Tällä hetkellä langan hinta on Rella Vinurilla 6 €/100 g, mutta hinta ilmeisesti nousee vuodenvaihteessa.

Lanka tuoksui lampaalle ja on yllättävän karkeaa. Sukiksi sitä ajattelinkin, mutta en edes suosittelisi tuota esim. kaulaliinaan tai pipoon. Sukissa se karkeus ei niinkään haittaa, voihan niitä pitää toisien sukkien päällä. Issikankarvat antavat langalle paitsi karheutta, varmaankin myös kestävyyttä. Lankaa oli tällä hetkellä kahta eri ruskeaa, tilasin tummempaa 3 vyyhteä ja vaaleampaa raitoja varten yhden vyyhdin. Etiketissä oli langalle pesuohje ja sen mukaan pesin vyyhdit. Lampaanhaju väheni ja kai lanka puhdistuikin. Vyyhdit ovat vielä kuivumassa, joten en ole päässyt testaamaan neulomista.

Mutta yhden pipon taas neuloin. Käytin sukista jääneitä Sisu -lankojen jämiä. Neuloin yhtä aikaa sinistä ja kirjavaa lankaa nelosen pyöröpuikolla. Silmukoita oli aloituksessa 92, ja tein 2o 2n joustinta koko matkan. Ihan kivasti sopii päähän ja on vähän paksumpi kuin 7 veljestä -langasta tekemäni.


Kävin tänään hiukan ostoksillakin. Matto-Lammilla oli nyt peräti -50 % ale, joten pakkohan sieltä oli jotain investoida. Sieltä lähti mukaan 3 vetoketjua ja 3 rasiaa pitkiä nuppineuloja. Kankaista löysin paprikakuvioista tilkkutyökangasta ja punaista paksumpaa puuvillaa. Punaisesta voisi joskus tulla jokin laukku.

Sinisen tilkkutyökankaan ja heppakankaan löysin Eurokankaan laarista. Heppakangastahan mulla oli jo aiemminkin, mutta koska se meni lähes kaikki kukkaroihin ja penaaleihin, halusin sitä lisää.

Kamerasta löytyi myös kuva viimeisistä tilkut-listan synttärikorttivaihdon korteista. Näissä on huopasydämien lisäksi reunoissa Teddy-lankaa.


Päässä on muhinut jo hetken aikaa haave jussikuvioisista polvisukista. Tänään sitten niitä aloitin Janne -langasta. Mutta ei tullut polvisukkia, ei. Kun olin saanut kuvion tehtyä ja yritin vetää vartta jalkaani, täytyi vain todeta että ei mahdu. Kuviokohta siis kiristää sen verran ettei mene pohkeen paksuimpaan kohtaan. En viitsi alkaa purkamaan, joten teen varsista nyt vaan matalammat.

12.12.06

omituiset sukat

Vai oletteko samaa mieltä otsikon kanssa?


Aloitin näitä ajat sitten, mutta jo varressa into loppui kun näin miten omituisesti värit asettuvat. Sitkeästi päätin kuitenkin viedä aloittamani työn loppuun. Teräosassa värit sitten menikin mukavammin. Mutta eivät enää toisen sukan terässä ihan yhtä kivasti. No, kaipa nämäkin sukkina menee, vaikka eivät niin symmetriset olekaan.
Lankanahan oli kesällä värjäämääni 7 veljestä. Voi olla että samalla tyylillä värjäämäni Nalle jää käyttämättä... Tai voihan se toimia ihan hyvinkin, näkyy olevan niin sattuman kauppaa miten nuo värit asettuu.

Ja joulu senkun lähestyy. Vielä kun jaksaisi ensi viikon keskiviikkoon saakka pakertaa töissä, niin sitten jouluruuhka on ohi. Omaan mieleeni olen joulumielen saanut aika kivasti nyt. Työmatkoilla olen kuunnellut Radio Dei:tä ja muutama joululaulu on virittänyt joulutunnelmiin. Kaupassa taustamusiikkina kuuluvat joululaulut vain ärsyttävät, mutta noin omassa rauhassa yksikseen autolla ajellessa kuuntelee laulujen sanojakin. Tänään kuulin jopa yhden laulun josta tykkään kovasti, mutta en ollut edes muistanut sen olemassaoloa kun sitä niin harvoin kuulee. Se oli Ella Lahtisen laulama, nimi taitaa olla Paimenen yösoitto.

9.12.06

pipoparaati

Nyt ei paljon päätä palella!
Tämä eka on tummansinistä 7 veikkaa ja Valoannia. Salmiakit tehty silmukoita jäljitellen. Pipo on muuten ihan saman mallinen kuin alempi pääkallopipokin. Nuo salmiakkien silmukat ovat "väärin päin", koska muuten en saanut kuvioita osumaan keskelle.

Raitapipo mustasta 7 veikasta ja Valoannista. Muuten sama malli kuin pääkallopipossa, mutta edessä ei ole sileää kohtaa ja nuo raidat on lisänä.

Ja sitten vielä yksi pääkallopipo, mustaa 7 veikkaa ja Valovilleä. Samalla mallilla kuin edelliset pääkallopipotkin. Ja tätä en tehnyt itselleni.


Saas nähdä joko pipot riittäisi... Vielä olis ideantynkiä, ainakin joku sininen, farkkutakin kanssa sopiva ohut pipo voisi olla kiva. Mutta sukkaideoitakin on, yhdestä parista sain ensimmäisen sukan itsenäisyyspäivän automatkalla valmiiksi. Sille pitäisi varmaankin tehdä pari, eikä nyt antaa valtaa muille suunnitelmille.

5.12.06

nyssäkkää

Eilen illalla oli tilkut-sähköpostilistan nyssäkävaihdon avajaiset. Periaatteessa nyssäkkävaihto on vähän kuin sny, mutta siinä laitetaan vain yksi ainut tilkkuilu-aiheinen paketti. Ja avaamispäivä on ennalta määrätty, pakettia ei saa avata aikaisemmin.
Minä sain tänä vuonna nyssäkkäpaketin Saksasta ja se viipyi postissa, mutta oli saapunut laatikkooni juuri avajaispäivänä. Oikeastaan ihan hyväkin, koska niin houkutteleva paketti oli, että oli helpotus kun sain sen heti nähtyäni avata.
Tässä ensitunnelmia.

Ja mitä noista paketeista paljastuikaan...

En varmaan muistakaan kaikkea, mutta ainakin paketissa oli ihania kankaita, konvehtirasia, sukat joissa on varressa pinssit, itse tehty joulukortti ja kirjottu vuohikortti, nappeja (joista 2 vuohta!), puisia miniatyyriastioita, kirjanmerkki, vaihtuvaväristä ompelulankaa, 2 pyykkipoikatonttua, kirjontaohjeet kortissa olevaan vuohenkuvaan, pätkävärjättyä neulelankaa, joulumusiikki-cd, keramiikkakissa, nippu saksalaisia kahvipusseja (ihanaa, voin tehdä erilaisen kahvikassin!) ja kirjeet nyssäkän lähettäjältä, Helenalta.
Tässä vielä lähikuva pienimmistä tavaroista.

Suuret kiitokset vielä kerran nyssäkkäystävälleni!

Ehdin viikonloppunakin vähän ahkeroida. Lauantaina valmistui 2 kahvipussikassia. Toinen tilauksesta, toinen menee seurakunnan joulujuhlaan arpajaisvoitoksi.


Olen pohtinyt jo jonkin aikaa, mitä laittaisin pakkasilla ratsastuskypärän alle. Vanha kypärämyssy minulla on ja sitä olen jo käyttänytkin, mutta mietin jotain vähän lämpöisempää. Ostinkin jo kaupasta nimenomaan kypärän kanssa käytettävän fleecepannan, mutta eihän se sitten sopinutkaan, tuntuu liian kireältä. Niinpä tartuin puikkoihin ja lopputuloksena oli tämä.

Lankana on musta Wool, puikot nro 3 ja silmukoita 120. 2o 2n joustinta tein n. 5,5 cm ja sitten päättelin. Mielestäni onnistui hyvin. Panta ei kiristä, mutta ei tipukaan. Wool ei kutita ja on tarpeeksi ohutta mahtuakseen otsalta kypärän alle. Ja suojaa korvanlehdet, nehän ensiksi paleltuisivat.
Ratsastuksesta puheen ollen, olen kokenut siinä hiukan epäonnea viime aikoina. Putosin selästä kahdella peräkkäisellä tunnilla. Ensimmäinen putoaminen oli ihan ensimmäinen minulle, mutta koska se johtui hevosen pukittamisesta, en saanut siitä traumoja. Ajattelin vaan, että kunhan pääsen seuraavaksi kiltin hevosen selkään niin kaikki on ok. Olikin siihen saakka, kunnes hevoset säikähtivät tuulen lennättämää styroksinpalaa. Me molemmat tunnilla olleet ratsastajat löysimme sen seurauksena itsemme maasta. Onni onnettomuuksissa oli, ettei kummallakaan kerralla sattunut mitään. Pieniä lihaskipuja on ollut kaulassa, mutta edes mustelmia ei tullut (kun tulee pää edellä alas, saa muu kroppa pehmeän alastulon...). Epäonni jatkui vielä sunnuntainakin, kun onnistuin jättämään isovarpaani kavion alle. Sen kerran kun mulla oli turvakärkisten kenkien sijasta tavalliset kumpparit jalassa... Sunnuntaina kävin sen verran hepan selässä, että pääsin nyt ehkä pahimmasta pelosta yli ja uskallan mennä taas perjantaina normaalille tunnille.

28.11.06

sny-paketti

Kivat postit senkun jatkuvat. Sain eilen viimeisen salaisen neuleystävän lähettämän paketin. Paketissa oli kirje, josta kävi ilmi että ihanien lähetysten takana on ollut Hasbu. Kiitokset vielä kerran kaikista saamistani muistamisista, olet ihana ystävä!
Ja tässä siis viimeisen paketin sisältö.

Keskellä Martta Wendelin -joulukalenteri, oikealla pieniä piparimuotteja, alareunan nalleparaati asusti tuossa pienessä pahvilaatikossa ja punaiset lankavyyhdit ovat Silviaa. Aivan ihania juttuja kaikki, mutta nuo puikonpäänallet olivat aivan yliveto! Niitä on tehnyt mieli jo jonkin aikaa, mutta kun lähikaupoista ei löydy, niin en ole tullut sitten tilanneeksi mistään. Koirakin niistä tykkäsi, varasti yhden kun vein nallukat sohvalle esitelläkseni niitä isännälle. Koira ei onneksi ehtinyt saada vahinkoa aikaiseksi kun jo jäi kiinni varkaudestaan.

Pari pipoa sain sunnuntaina viimeisteltyä. BB-pipo kirjavasta Ainosta oli tekeillä jo hetken aikaa. Vaikka malli sinänsä on helppo, se ei ollut tarpeeksi rento minulle. Koko ajan kun piti miettiä että onko nyt silmukoiden siirtokerros vaiko ei. No, pipo valmistui kuitenkin ja ihan kivahan siitä tuli.

Olen tykännyt niin kovasti tuosta edellisessä bloggauksessa esittelemästäni S-piposta, että teki mieli tehdä lähes samalla perusmallilla vielä ainakin yksi pipo. Kun sattui sopivasti löytymään langanjämiä, siis 7 veljestä. Tässä raitalanka on säärystimistä ylijäämää ja yksivärinen punainen jostain virkatusta piposta.



Mun pitäisi oikeasti nyt alkaa miettiä jo jotain joululahjoja. En ole tehnyt vielä yhtään mitään! Ainoastaan kummitytölle on ostettu lahja valmiina. Jotenkin joulun ajatteleminenkin tökkii nyt. Suurin syy on tietysti työni, joka on joulun aikaan paljon normaalia stressaavampaa. Viime viikko oli töissä normaalia joulunavausviikkoakin kiireisempää. Toinen syy taitaa olla se, että olen hamstrannut itselleni niin paljon harrastuksia ja muita menoja, että rentoutuminen on jäänyt vähiin. Eikö joulun voisi siirtää tammikuulle?

25.11.06

kivoja yllätyksiä

Onni potki minua ja voitin peräti kahdesta blogista yllärit. Ensiksi saapui Helmiä ja tilkkuja -blogin Barbron itse tekemä kännykkäkoru. Koska mun kännykkä on niin vanha, ettei siihen saa korua kiinni, laitoin tämän farkkutakin rintataskuun roikkumaan. Kivasti sopii tuo sininen väri farkkuun. Lasisydän on niin taidokasta tekoa, että kateeksi käy. ;)

Raisan blogissakin onni suosi ja postissa tuli eilen näin ihana yllätys.

Suklaapatukoista jäi sentään kääreet kuvattavaksi. Isäntä ne söi, ihan luvan kanssa. Tuo oikealla oleva punainen lanka on veikeää, siinä on kukan muotoisia paljetteja mukana.

Suuret kiitokset Barbrolle ja Raisalle!!!

Pääkallopipojen mallilla olen tehnyt nyt kaksi kirjainpipoakin. S-pipo itselleni ja K-pipo menee tämän päivän nimipäiväsankarille. Itse pipot ovat siis mustaa 7-veljestä ja kirjaimet jälkeenpäin kirjottu ketjusilmukoilla Valovillellä.



Alkuviikon oli niin kiirettä töissä, että tein ylitöitä yhden päivän verran. Sain siis pitää torstain kokonaan vapaata töistä. Suuntasin kaupungille ja kiersinkin kauppoja niin että sain jalat rakoille. Löysin kummitytölle osan joululahjasta ja itselleni mm. kauan etsimäni punaisen neuletakin. Muitakin vaatteita löytyi ja tietysti käsityötarvikkeita myös. Matto-Lammilla on kaikki kankaat -30%, vasta nyt ehdin niitä tutkailemaan. Mukaan tarttui vain kahta kangasta, heppoja ja herneitä.

Lankasaaliissa on mukana myös eilen ostamani pari kerää. Janne-lankaa en ole ennen ostanutkaan, mutta ajattelin että siitä voisi sukat tehdä. Ehkä paksuja sukkia tulee myös Isoveljestä. Tai jotain joululahjaksi menevää. En ole vielä mitään joululahjoja tehnytkään. Woolista olisi tarkoitus tehdä joko panta tai pipo.

Kiitokset kuvameemin kommenteista. Moni ihmetteli kangaskokoelmaani. Omasta mielestäni se ei ole isokaan, olenhan sentään yli 10 vuotta tehnyt tilkkutöitä. Ainakin kun jotain suunnittelee, niin aina puuttuu kankaita. Siksi ostelen aina kun jotain kivaa näen, että on sitten mistä ottaa. Jonkin tietyn teeman mukaisia kankaita kun harvoin samalla kertaa kaupasta montaa löytää. Esim. afrikkateemaa olen kerännyt jo kauan, mutta vieläkään en ole niistä mitään saanut tehtyä.

19.11.06

kuvia, kuvia

Tässä tulee kuvameemin tuloksia. Jotenkuten sain toteutettua kaikki ehdotukset, joitakin sain yhdistettyäkin samaksi kohteeksi.
Heti ensimmäinen oli vaikea, Kristan ehdottama salaisuus. No se on tässä, tai siis laatikon sisällä. Laatikko itsessään on tapettipaloilla päällystetty kenkälaatikko. Mutta enpä kerro enempää, koska sitten se ei enää olisi salaisuus!

Krista ehdotti myös jotain "noku" -juttua, oliskohan se sitten tämä. Siis myös Tiinan ehdottama keittiö. Noku kukaan ei viitsi pitää sitä siistinä... Noku se remontti on vielä vähän kesken. Noku ei voi laittaa verhotankoa ennen kuin on laatoitettu ja ja ja.


Kristan ehdottama ylpeys oli myös vaikea juttu, mutta ehkä se on sitten tämä Tiinan ehdottama rakkain tilkkutyöni. Se on vanhoista flanelleista tehty parisängynpeitto. Iso ja painava, mutta olen tyytyväinen itseeni että sain sen joskus tehtyä.


Tohveli ja Tiina ehdottivat molemmat vuohia. Sattui tänään hyvä, lämmin ulkoilupäivä niin sain kuvattua laitumella. Vasemmalla on Emma, takana kivellä Nelli, keskellä Pinja ja oikealla Essi.


Seijap halusi nähdä rakkaimman paikkani ja paikan jossa neulon mieluiten, ne taitavat olla yksi ja sama. Tässä on siis meidän sohva... öh, sellaisena kuin se nyt on. Sohva siellä alla on, vaikka sängyltä tuo pahasti näyttää. Aikanaan kun koira tuli meille ja nukuin sen pentuajan sohvalla, hankin siihen tuon patjan. Koira kasvoi isoksi, mutta patja sai jäädä levitetylle sohvalle. Näin mahdutaan molemmat isännän kanssa siinä vierekkäin röhnöttämään, nojaillaan tuota seinää vasten ja siksi tuo epämääräinen tyynyröykkiö. Tilkkutäkki vetäistään aina jalkojen päälle. Sohvan toisessa päässä on tietokoneen näyttö, josta sitten katsellaan dvd-elokuvia. (telkkaria meillä ei olekaan)


Tohveli halusi nähdä näkymän pihatieltä. En ollut ihan varma kumpaanko suuntaan. Pihasta poispäin näkyy vain kylätie, muutama mänty ja lato, joten ehkä tämä pihakuva on parempi. Vasemmalla siis tupa, oikealla aitta ja keskeltä näkyy navettaa.


Tässä ompelupöytäni, SeijaP:n toivomuksesta. Juuri nyt se on suhteellisen siisti, koska jouduin vähän raivaamaan tuon tilkkutyön ompelua varten. Nurkassa haukottelee Speedy, se on käsinukke. Pöydän alla näkyy myös lankavarastoni, siis nuo vaaleat muovilaatikot. Pöytä sijaitsee tupakeittiön nurkassa, otin tuon keittiökuvan tämän pöydän edestä.


Tohveli halusi nähdä kangasvarastoni. Tässä ovat kangaskaappini. Ne ovat oikeasti osa keittiökaapistoja, tuon nurkkakaapin vasemmalla puolella on jääkaappi joka näkyy keittiökuvassa. Jotain taustakankaita ja vanuja löytyy myös eteisen kaapista. Mutta onneksi kukaan ei halunnut nähdä meidän eteistä! Siellä on täysi kaaos nyt kun naulakkokin meni rikki ja nojaa seinää vasten.


Tuo ylpeysteema jäi vähän vaivaamaan. Oikeasti kun olen ylpeä miehestäni, joka on esim. tehnyt tuon keittiön kokonaan itse. Mutta eihän se kuvaan suostu. ;) Tuon kangaskaapinkin teki toivomuksieni mukaan niin, että yhdessä laatikossa on silityslauta. Juuri nyt se ihana mies on korjaamassa autoani.

Vaikka tämä bloggaus on jo kilometrin pituinen, laitan vielä tähän nämä kuvat eilen valmistuneesta vauvanpeitosta.

Ei ole koskaan vielä tikkausvaihe vastustanut niin paljon kuin tässä. Lanka katkeili vähän väliä (konekirjontalanka), jokaiseen paksumpaan saumankohtaan tuli hyppytikkejä ja neulakin katkesi kerran. Ja sitten kun olin muka saanut tikkauksen joka kohdasta tehtyä, huomasin että reunan ylimääräistä kangasta oli kääntynyt alle ja mennyt tikkaukseen. Eikun purkamaan. Hiukan tuli itsekseen juteltua...

Valmista peittoa käännellessä löytyy vielä korjattavia paikkoja tikkauksesta. Siis niitä hyppytikkejä. Ehkä olisi pitänyt ommella hitaasti ja rauhallisesti että niiltä olisi välttynyt. Mutta en oikein osaa, tätä kiemuratikkausta teen aina kaasu pohjassa että kiemuroista tulisi tasaisia eikä kulmikkaita.

18.11.06

kuvameemi

Kuvameemi on nyt pyörimässä blogeissa, ja vaikutti niin kivalta jutulta että osallistunpa minäkin. Villapallon blogista bongasin jo kuvia niin siististä kodista, että mietin kyllä toisenkin kerran kehtaanko osallistua... No, ehkä pitää suorittaa jotain sensuuria tai ehostamista kuvauskohteiden suhteen...

Mieti 3 kuvaa jotka tahtoisit nähdä. Asioita kodissani tai mitä vain mistä pystyn ottamaan kuvan melko vaivatta. Ja kunhan olen katsonut kaikki ehdotukset, teen entryn johon laitan kaikki kuvat jotka onnistuin ottamaan.

Kertokaahan siis kommenteissa, mitä haluaisitte minun kuvaavan!
Edit: Kiitos, taitaa riittää jo. Lähden kuvailemaan.

Tämän päivän urakka oli tilkkutäkin valmiiksi ompeleminen. Yritän huomenna kuvata peittoa päivänvalossa ja kerron sitten kuvan kera lisää.

16.11.06

paljastus

Nyt en ole enää salainen neuleystävä. Paljastin itseni viimeisessä paketissa. Ystäväni on Tiina, joka esittelee paketin omassa blogissaan. Salainen neuleystävä on ollut tosi kiva juttu!
Oma ystäväni muisti minua kortilla, mutta ei vielä paljastanut itseään. Ja minä kihisen jännityksestä! ;)

Koska Tiina nyt tietää kuka olen, uskallan esitellä nämä silmukkamerkitkin tarkemmin. Nämä alla olevat merkit kun menivät sny-paketissa.

Tuo kännykkäkoru on kuvassa siksi, että siitä sain mahti-idean miten voi toteuttaa noita silmukkamerkkejä. Siis laitoin pätkän nailonlankaa lenkiksi, sulatin päät yhteen niin että tuli pallukka ja sitten laitoin sopivan kokoisen helmen lankaan. Olin tosi onnellinen kun tuon kekkasin, vaikka idea onkin siis varastettu tuosta kännykkäkorusta. Käytössä tällaiset silmukkamerkit ovat ainakin itselläni osoittautuneet oikein toimiviksi.

Viikonloppuna olisi Tampereen käsityömessut, mutta ne jäävät nyt minulta väliin. Täältä olisi kyllä bussikuljetus, mutta... Minä jo ylitin harrastebudjetin, kun hankin talveksi lämpimät ratsastusvaatteet ja -kengät. Eikä minulla tällä hetkellä ole niin kovaa hinkuakaan messuille, kun on menoja muutenkin sinne ja tänne.

Tilkkutäkki makaa edelleen keittiön pöydällä ja odottaa tikkausta. Eilen illalla aloitin taas uutta pipoa, tällä kertaa Lauran BB-pipoa lahjaksi saamastani Ainosta. Yritin katsoa leffaa samalla kun aloitin ja jouduin paitsi luomaan silmukat kahteen kertaan, myös purkamaan ensimmäisen kerroksen kahdesti kun aina vaan meni laskut sekaisin. Enkä vieläkään ole varma tuleeko piposta edes sopivaa, kun se näyttää aika löysältä tässä vaiheessa.

Seinäjoen neuletapaamisten järjestelyssä sattui yllättävä takaisku. Paikka jossa olemme tähän saakka kokoontuneet, ei ihan täytä vaatimuksiamme mm. valaistuksen suhteen ja olemme miettineet uutta kokoontumispaikkaa. Yksi meistä kysyi sitten eräältä nimeltä mainitsemattomalta huoltoasemalta, jossa on iso kahvio, että voisimmeko alkaa kokoontua siellä. Arvatkaa mikä oli vastaus?! "Normaali ravintolatilamme on tarkoitettu ja varattu ainoastaan kahvila-ravintolatuotteiden nauttimiseen". Eli tuli kielto! Tarjottiin kyllä erillistä kokoustilaa, joka maksaisi 30 euroa kerta! Hämmästystä tuo vastaus herättää erityisesti siksi, että meillä oli tarkoitus vaihtaa sinne juuri hyvien tarjoilujen vuoksi, kun monet menemme suoraan töistä päin ja olisi kiva syödä samalla. Siis ihan maksavia asiakkaita olisimme, toisin kuin viikonloppuisin paikan täyttävä nuoriso.
Onkohan missään muualla tullut vastaavaa kieltoa neuletapaamisille?

13.11.06

pääkallopipot

No niin, arvaahan sen jo otsikosta miten mun kävi. Tilkkutäkki ei ole edistynyt pätkääkään, mutta jotain muuta olen saanut aikaiseksi... Siis nämä pipot, jotka ajattelin antaa lahjaksi sukulaispojille. Itse en tuosta pääkallokuviosta tykkää ollenkaan, mutta koska se tuntuu olevan nyt nuorison suosiossa niin siksi tein. Ja lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, tuo Valoville näyttää kivalta mustan langan kanssa. Koska en onnistunut löytämään täsmälleen itselleni sopivaa ohjetta, kehittelin oman poimimalla parhaat palat sieltä täältä. Liikkeelle lähdin Novitan Talvi 2006 malli nro 76 piposta ja Nice Factorin pääkallopiposta.

Pääkallopipo
Lanka: 7 veljestä n. 45 g, kuvioon Valovilleä muutama metri
Puikot: 4 mm lyhyt pyöröpuikko ja sukkapuikot kavennusvaiheessa

Luo 96 silmukkaa ja neulo niillä 8 kerrosta 2 oikein 2 nurin joustinta. 9. kerroksella aloita eteen tuleva sileä osuus seuraavasti: neulo 2o 2n joustinta 40 silmukkaa, sen jälkeen 18 silmukkaa oikein, sitten kerroksen loput 38 silmukkaa 2n 2o joustinta. Jatka seuraavat kerrokset samalla tavalla, kunnes sileän osan korkeus on 24 silmukkaa (tai haluamasi kuvion korkeus). Neulo sen jälkeen taas kaikilla silmukoilla 2o 2n joustinta, kunnes pipon korkeus venyttämättä on n. 16 cm. Aloita kavennukset neulomalla koko kierroksen ajan kaksi vierekkäistä nurjaa silmukkaa nurin yhteen. Neulo 3 seuraavaa kerrosta 2o 1n. Seuraavaksi kavennetaan koko kierroksen ajan neulomalla kaksi vierekkäistä oikeaa silmukkaa oikein yhteen. Neulo 3 kerrosta 1o 1n. Kavenna taas koko kerroksen ajan neulomalla koko ajan 2 oikein yhteen. Neulo yksi välikerros koko ajan oikein ja kavenna vielä viimeinen kerros neulomalla koko ajan 2 oikein yhteen. Lopussa on jäljellä 12 silmukkaa. Katkaise lanka ja pujottele neulalla lanka kaikkien silmukoiden läpi. Kiristä ja päättele hyvin.
Etupuolen sileään osaan voit kirjoa joko silmukoita jäljitellen tai ketjusilmukoilla vaikka omistajan nimikirjaimet. Kuvan pipojen pääkallokuvio on Nice Factor -blogin kuviosta mukailtu, kuvion leveys on 16 s ja korkeus 19 s.

8.11.06

saapassukat

Tulipa taas tehtyä sukat. Lankana tälläkin kertaa 7 veljestä, tummanharmaata ja raitoina valkoista ja tummanpunaista. Tein taas perinteisen kantapään ja pitkät varret, koska näitä pidetään saappaissa. Sukat eivät tule tällä kertaa itselleni, mutta koska kokoeroa oli vain yksi numero, oli aika helppo saada sopivan kokoiset.

Ensimmäinen sukka tuli valmiiksi maanantain neuletapaamisessa (jossa oli oikein mukavaa!), ja eilen tunsin pakottavaa tarvetta aloittaa toisenkin sukan. Ja niinhän siinä kävi, että lintsasin jumpastakin ja neuloin vain sukkaa koko illan. Maltoin sentään mennä nukkumaan, vaikka vähän jäi vielä tekemistä täksikin illaksi. Mutta nyt ne ovat sitten valmiit. Kädet kyllä nyt muistuttavat, että eilisen pituisia neulomissessioita ei kannata usein pitää...

Vaikka oikeasti mun olisi kyllä pitänyt keskittää tarmoni tähän.

Peitontekele on nyt siis kiinnitetty hakaneuloilla. Minähän en harsi koskaan. Nuo hiukan kaareviksi taivutetut hakaneulat ovat oikein passeleita harsimisen korvaamisessa. Tässä paketissa on siis alimpana peiton tausta, välissä vanulevyä ja päällä tuo tilkkuosuus. Seuraava vaihe olisi tikkaaminen, ja se tässä nyt tökkii. Haluaisin tehdä vapaata konetikkausta, mutta en ole koskaan näin isoon työhön sitä tehnyt. En siis ole varma osaanko tehdä tarpeeksi siistiä jälkeä, ja siksi tikkausinto antaa nyt odottaa itseään.
Vaikka oikeasti haluaisin saada peiton pian valmiiksi. Aion antaa sen lahjaksi (siis jos se onnistuu...), ja onnitteluvierailu siirtyy ja siirtyy siihen saakka.

Mutta mitä tekeekään mun aivoni? Suunnittelevat jo seuraavia neuleita. Kävin ostamassa taas kerän 7 veikkaa, Valovilleä on kerä ennestään. Pipoja ajattelin. Katsotaan nyt, mitä tästä seuraa...

4.11.06

ompelua

Kuluneen viikon käsityöni ovat painottuneet ompelun puolelle. Sain viimein otettua itseäni niskasta kiinni ja aloitettua vauvanpeiton jonka tekemistä olen suunnitellut jo jonkin aikaa. Tällä kertaa tein oikein ohjeen mukaan, enkä sävellellyt omiani. Malli löytyy Rosemary Wilkinsonin kirjasta Helpot ja kauniit tilkkutyöt.

Sain päällisen valmiiksi, joten edessä on ehkä ikävin ja hankalin vaihe, eli tikkaaminen. Taustakangaskin on vielä etsimättä, mutta uskon että varastosta sopiva löytyy. Muutenkin olen tyytyväinen siihen, että sain kangaskokoelmistani valittua kankaat tähän, eikä tarvinnut lähteä kauppaan. Päällisen koko on noin 85x100 cm. Tikkaamista en ole vielä edes suunnitellut.

Toinen, pienempi ompelujuttu oli taas yksi synttärikorttivaihdon kortti. Samaa sarjaa kuin edellinen, mutta tässä on eri värinen sydän ja tikkaukset ja lisänä sydämen muotoiset haaraniitit.


Yhtä sukanvarttakin aloittelin kun leffaa katsoessa ei voinut jouten olla. ;) Kokeilin loppukesästä Kool Aid -värjäämästäni langasta, mutta siitä tuli aika hassu. Odotin että siihen tulisi raitoja epämääräisessä järjestyksessä, mutta varresta muodostuikin muuten punainen, mutta yhdellä sivulla meni aaltoileva sininen kuvio. En vielä tiedä mikä sen kohtalo tulee olemaan, mutta nyt se ainakin saa jäädä odottelemaan.

Peppi-sukat ovat käytössä osoittautuneet mitä mainioimmiksi. Paitsi että ne ovat lämpimät, niissä on myös sellainen hyvä puoli, että ne pysyvät hyvin jalassa vaikka vetää kumisaappaasta. Normaalivartiset villasukat kun tahtovat siinä vaiheessa jäädä kumppariin. Näin toimivaa sukkaideaa ei kannattane jättää vain yksiin sukkiin... ;)

Ensi maanantaina 6.11. klo 18 on taas Seinäjoen seudun neuletapaaminen, paikkana on Pizzeria Rafaello's Hyllykalliolla. Tervetuloa!