29.9.06

käsityökiireitä

Onpas taas pukannut kiireitä käsitöiden suhteen. Ja ihan itse aiheutettuja. Mikähän siinä on, että saan mahtavat ideat aina ihan viime tipassa ja sitten tulee kiire niiden toteuttamisessa?
Viikko sitten työkaveri vitsaili että miksen kudo hänelle sukkia. Kysäisin siinä jalan koonkin mutta en luvannut mitään. Mutta iski ajatus, että tottakai mun täytyy ne sukat tehdä läksiäislahjaksi kun kesälomittajana ollut työkaveri jää pois töistä. Tänään oli hänellä viimeinen työpäivä ja tällaiset saapassukat hän sitten sai.

Tein taas pitkästä aikaa oikein perinteisen kantapään. Musta kun ainakin tuntuu, että tuo perinteinen vahvistettu kantapää kestää saappaissa paremmin kuin tiimalasikantapää. Ja olihan se hyvä virkistää muistia sen suhteen.

Toinen hiukan myöhässä iskenyt idea oli ommella jotain hevosaiheisia juttuja palkinnoiksi ratsastuskilpailuihin. Kyseessä on pienet tallikisat, kisapäivä ensi sunnuntaina. Mietin ensiksi kassien ompelemista mutta kisojen järjestäjä vinkkasi että jotkin kukkarot voisi olla kivoja. Kun sitten viime lauantaina käväisin parissa kangaskaupassa, löysin sopivia vetoketjuja 10 sentillä kappale ja toisesta kaupasta heppakangasta. Lisäksi käytin vanhoja farkkuja ja jo aikaisemmin ostamaani heppakuvioista kangasta. Sain aikaiseksi 4 kukkaroa ja 6 penaalia. Ei jäänyt ompelu ihan viime tippaan vaikka vähän pelkäsinkin.



Viime viikolla aloittelin neulomaan sukkaa yhdistelmästä Sisu + Alpaca. Olen vasta ensimmäisen sukan varren saanut valmiiksi. Todennäköisesti jatkan sitä nyt kun nuo edellä kertomani projektit tuli välissä tehtyä.
Kesken on myös salomonin solmut, mutta siitä en mitään ressiä otakaan. Nyt kun olisi jotain matkoja niin se sopisi hyvin matkatyöksi. No, viikon kuluttua on alustavasti suunniteltu Jyväskylän reissu, saa nähdä toteutuuko. Ja viikon kuluttua on myös Seinäjoen käsityömessut, vuoden kohokohta! ;)

Seinäjoen seudun neuletapaaminen on taas ensi maanantaina 2.10. klo 18 Hyllykalliolla Pizzeria Rafaellossa. Tervetuloa!

23.9.06

ja voittaja on...


Tilkkukaija! Onnittelut! Osoite mulla jo onkin, joten kunhan keksin mitä pakettiin laitan, postitan sen toivon mukaan ensi viikon aikana. Onnenpoikana toimi isäntä joka ei tälläkään kertaa yhtään edes ihmetellyt mistä on kyse kun pyysin poimimaan yhden lapun kupista.
Kiitokset kaikille osallistujille.

20.9.06

postia ja arpajaiset

Voi tätä iloa taas! Salainen neuleystäväni muisti minua jo toisella paketilla tässä kuussa! Katsokaapas mitä paketista löytyi:

Kaksi kiekkoa hahtuvaa, oliiviöljysaippua, ebenpuiset sukkapuikot (ekat tällaiset mulla!), Aarikan heijastin, kissapentutarroja ja postikortti. Iiihanaa! Kuvasta tuli vähän suttuinen, mutta en viitsinyt enää järjestää uutta kuvausta kun ehdin heijastimenkin jo kiinnittää takkiin. ;)
Suuren suuret kiitokset ystäväni!!!

Kuvittelin vielä eilen että voisin tässä bloggauksessa esitellä uudet sukat. Vaan kävi näin:

Lanka loppui siis kesken, ja noin mitättömän vähää vaille. Ei kenelläkään sattuisi olemaan parin metrin jämää joka joutaisi mulle? Lanka on Regia Cottonia, väri tasaisen punainen kuten näkyy, värinro 0030.
Ei viitsisi purkaa ja pienentääkään noita kun haluan niistä itselleni sopivat sukat. Toinen vaihtoehto on ostaa kokonainen kerä lisää jos löydän, mutta sitten jäisi taas lähes koko kerä ylimääräistä.
Tuossa on muuten sukan kärjessä nuo 15 senttiset bambupuikot jotka sain Santtumaarialta. Toimivat kivasti, mutta pinta on hieman nihkeä. Varmaan kuluu käytössä liukkaammaksi.

Ja arvontaa otsikossa lupasin. Laskuri lähenee 20000 kävijää ja arvon siihen mennessä tähän blogimerkintään kommenttinsa jättäneiden kesken jonkin yllätyspalkinnon. Osallistumisaika päättyy siis silloin kun tuo luku laskuriin pyörähtää. Laittakaa toki kommenttiin muutakin, kerro vaikka mistä eläimestä pidät eniten. ;)

18.9.06

heppahöperöintiä

No niin, nyt on ratsastusvaellus takana ja naama näyttää tältä: :D Nautin siis retkestä suunnattomasti! Kokonaisuudessaan se kesti vajaan 5 tuntia, josta osa kului ruokatauossa. Jaksoin ihan kivasti ratsastaa eikä peffakaan tullut kipeäksi kun satula oli kuin minun muotoihini tehty.
Sain hepakseni islanninhevosen jonka lempinimi on Höykky, oikea nimi Hildur. Aivan ihana heppa! En ole ennen issikan selässä ollut, mutta ihastuin niihin jo Farmarissa ja siitä asti on ollut halu päästä ratsastamaankin sellaisella. Höykky oli tosi varmajalkainen ja uskaltauduin ottamaan muutamia kuvia ihan selässä istuessanikin. Tässä siis vasemmalla Höykky jonka selässä itse olen enkä näy kuvassa, edessäni menee retken vetäjä Anni Patrick-hepalla.

Ja tässä hassu kuva Höykystä jonka otin ruokatauolla. Siksi sillä on riimu suitsien päällä ja ohjat mykkyrällä.

Talli joka tällaisen ihanan elämyspäivän minulle mahdollisti, on siis Lantelan ratsastustalli Lappajärvellä.

Alan olla ihan heppahöperö jo. Keväällähän vasta menin alkeiskurssille ja silloin vielä olin epävarma tyssääkö into alkuunsa. Pelkäsin vähän hevosia, kun ne olivat ihan vieraita eläimiä mulle. Mutta nyt olen tottunut ja haaveilen joskus saavani omankin hevosen. Mutta paljon on vielä opittavaa, niin hevosen hoidosta kuin ratsastuksestakin.

Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa, ensi kerralla ehkä jotain käsitöitäkin.

17.9.06

ostoksia ja omppuja

Syksy pukkaa päälle toden teolla. Parina yönä on jo ollut pakkasta. Aamupalelussa mulle iski tarve saada pipo punaisesta Teddystä, kun sitä nyt on taas kaupoissa. Vaikka en tiedä yhtään koska sen toteutan, käväisin ostamassa jo langan valmiiksi. Samalla otin kaveriksi kerän mustaa Teddyä. Lisää lankaostoksia tein eilen, kun kävin tutustumassa käsityökeskuksen syksyn kurssitarjontaan. Sieltä mukaan lähti 4 kerää Sisua ja 1 Alpaca.

Tuli mieleeni, että josko kokeilisin neuloa Sisua ja Alpacaa yhdessä sukiksi. Onko kenelläkään kokemuksia? Sisussahan on vähän tekokuitua joten se antaisi kestävyyttä, mutta Alpaca voisi lisätä lämpöä ja samalla saisi sukista vähän paksummat.

Mulla on edelleen kesken punaiset sukat jotka aloitin jo ties kuinka kauan sitten. Torstaina otin sukankutimen mukaan ajankuluksi kun piti istua 2 tuntia labrakokeissa. Sain tehtyä tiimalasikantapäätä puoleen väliin, kunnes tajusin etten mitenkään muista miten se jatkuu. Oli pakko jättää kesken ja tarkistaa myöhemmin Ullasta miten se menikään. Ongelma oli se, että olin unohtanut kokonaan neuloa sen kokonaisen kierroksen väliin ennen tiimalasin toista puolta.
Vaan enpä malttanut olla aloittamatta uutta työtä. Oli pakko päästä kokeilemaan sny-paketissa saamaani bambuista virkkauskoukkua. Aloitin sitten virkkaamaan taas salomoninsolmuja, lankana Katian Jamaica jota kesälomareissulla ostin. Koukku toimii kivasti ja lankakin on ihan mukavaa. Lanka on mukavaa myös Meiramin mielestä, ja pentua pitää vähän väliä häätää pois sotkemasta. Noita violettisävyisiä säärystimiä tehdessäni Meirami järsi langan poikki. Ei tullut kehuja siitä...

Sain työkaverilta omppuja. Pudokkaita olen syöttänyt vuohille, mutta puusta kerätyistä päätin tehdä hilloa. En ole eläissäni omppuhilloa tehnyt vaikka siitä olen aina tykännyt. Nyt vasta tajusin ettei omppuja välttämättä tarvitse kuoria hilloksi tehdessä. Poistin siemenkodat ja paloittelin omput kuorimatta mehumaijaan jossa ne keittyivät pehmeiksi. Soseutin ne sitten käsin veivattavalla sosemyllyllä ja kuoret jäivät siihen. Sekoitin myös mehumaijaan kertyneen mehun hilloon ja keitin hillosokerin kanssa. Hyvää tuli!



Tänään mulla on taas jänskä päivä. Menen ratsastusvaellukselle Lappajärvelle. Luvassa on useampi tunti ratsastusta. En ole tuolla tallilla ennen käynyt, mutta nettisivujen perusteella uskalsin retkelle ilmoittautua. Jos muistan ottaa kameran mukaan ja pystyn ottamaan kuvia, niin kerron myöhemmmin lisää.

13.9.06

lisää kivaa postia!

Enpä meinannut uskoa silmiäni tänään kotiin tullessa. Posti oli kiikauttanut laatikkoon peräti kaksi pakettia!
Tätä ensimmäistä tiesin odottaakin, mutta sisältö oli yllätys. Arvasin lähimmäksi Santtumaarian lankamäärän ja siitä tuli palkinto joka on aivan ihana!

Paketista löytyi 2 kerää keltaista Cataniaa, bambuiset 2,5 mm puikot joista toinen 40 cm pyörö ja lyhyet sukkapuikot. Ja myös suklaalevy josta jo puolet hävisi isännän suuhun. Nuo lyhyet puikot on just sellaiset mistä olen haaveillut, aion kokeilla niitä vielä tänä iltana tiimalasikantapään tekemiseen.
Kiitos Santtumaaria!

Mutta toinen paketti oli ihan yllätys! Sainhan eilen salaiselta neuleystävältä paketin, mutta tässäkin oli lähettäjänä SNY. Lähetyspaikka on kuitenkin eri. Veikkaanpa että nyt on ollut asialla joku ihana enkeliystävä joka on halunnut ilostuttaa minua elokuun täyttymättömien odotusten edestä. Ja onnistui hienosti! Aivan upea paketti. Suuren suuret kiitokset Sinulle joka tämän lähetit!

Paketista löytyi siis 2 vyyhtiä ihanan tuntuista Ruskovillan silkki-villalankaa. Tuo on ihan uusi tuttavuus minulle, en ole aiemmin edes nähnyt tuollaista. Ja pikkuinen onnen enkeli vihjaa sekin että asialla on todellakin ollut enkeli.

Arvatkaa olenko onnesta soikeana tällaisen postitulvan jälkeen? :D :D

12.9.06

kivaa postia

Tänään se tapahtui! Sain uudelta sny-ystävältäni paketin! Katsokaapa:

Paketti on bambuteemainen, siinä oli pari kerää Regian bumbu-sukkalankaa ja bambuinen virkkauskoukku. En ole edes nähnyt ennen tuota lankaa, vain jotain paksumpaa bambulankaa. Väri on hyvä, sopii farkkujen kanssa. Ja tuo virkkauskoukku on ihana! Se on nro 4, mulla ei ennestään ole ainuttakaan sen kokoista.
Suuren suuret kiitokset ystävälleni! Jotain tietoa jo ystävästäni sain paketin perusteella... hänellä on luultavasti myös koira! Ainakin siihen malliin meidän Mila haisteli paketin sisältöä.

Kivaa postia sain myös viime viikolla, mutta nyt vasta muistin kuvata nämäkin.

Paketti tuli Barbrolta, noita vuohikirjontoja osasin odottaakin, mutta kissakangastilkut tulivat yllärinä ja ovat ihania!

Ja kissateemalla jatketaan, toivottavasti ette ihan kyllästy. ;)
Just kun oltiin päätetty että pidetään Meirami itsellämme, ilmaantui sen oikeat omistajat. Mutta ei se mitään, Meirami sai jäädä meille. Veikkaus siitä että se on kulkeutunut auton moottorissa piti paikkansa. Pentuja oli kadonnut kaksi samalla kertaa, toista ei ollut vieläkään löytynyt. Yksi pentu oli jäänyt emon kanssa kotiin. Pennuille olisi joka tapauksessa pian etsitty uudet kodit, niin pidimme sen sitten. Entiset omistajat käväisivät katsomassa että pentu varmasti on oikea ja kaikki ok. Heillä oli ollut kova huoli pennuista.

Eli tässä meidän tämänhetkinen kissapopulaatio. Näin hyvin jo tullaan toimeen. Oskari on tuossa syömässä eikä huomaa että Meirami on noin lähellä. Santeri sensijaan tulee pennun kanssa paremmin toimeen.

10.9.06

lämmikkeitä

Sain jotain lämmikkeitä aikaiseksi, ja nyt sitten ilma jo taas vaihtuikin syksyn sateesta aurinkoiseksi. Mutta kyllä näille vielä tarvetta on!

Säärystimet ovat Ultsin värjäämästä 7 veljeksestä, jos muistatte niin heinäkuussa esittelin tuon langan vyyhdillä.
Kämmekkäiden tarve iski perjantai-illalla, kun onneton jätin ne siniset kämmekkäät työpaikalle. Illalla naputtelin näpit kohmeessa chatissa ja päätin että on tehtävä toiset kämmekkäät. Sattui vielä niin kivasti että löysin jämälankana Isoveli Coloria sopivan määrän ja ohjeen Modasta 4/2006. Lankaa oli jäänyt viime syksyltä jemmaan, silloinhan tein tuosta fifin ja pari pipoakin virkkasin.

Mun tietokoneen kello oli eilen jostain syystä pyörähtänyt Lontoon aikaan ja minä kuvittelin valvovani yhteentoista. Näpräilin sitten helmien parissa ja kun arvelin olevan nukkumaanmenoaika, vilkaisin seinäkelloon ja se olikin melkein yksi! Tuli siinä yön tunteina siis äherrettyä pari kaulakorua helmistä joissa oli pieni reikä, siis noita pitkulaisia helmiä.


Tässä yksi vihdoin ja viimein valmistunut juttu. Ostin muistikirjat pari vuotta sitten, aikomuksena tehdä niihin kankaasta päälliset. Homma jäi vaan tekemättä, kunnes nyt sain sykäyksen Ultsin päällystämistä muistikirjoista ja kaivelin sitten nämä esille.
Ompelin päälliset mustasta paksusta puuvillasta. Molemmissa on lankasöheröä kuviona, pienemmässä se on kiinnitetty suorilla ompeleilla ja isommassa kiemuroilla. Lankasöherön päälle laitoin ompelun ajaksi veteen katoavaa solvy-kalvoa. Se siis esti lankoja takertumasta paininjalkaan. Kivasti se kalvo katosi sitten kastellessa. Ekaa kertaa vasta kalvoa käytin, vaikka ostin sitä jo muutama vuosi sitten.

Ne lankasöheröt ovat pyykkikoneesta kankaiden pesun jäljiltä löytynyttä "roskaa", jotka tavallaisesti heitän roskikseen, mutta tuon söherön olin kivan värisenä säästänyt. Isompaan kirjaan ompelin vielä helmiä ja paljetteja lankajutskan päälle.

Kissulin nimi oli ankaran pohtimisen alla, mutta tänä aamuna saimme vihdoin päätöksen tehtyä. Kissistä tuli Meirami. Kutsumanimeksi muodostuu todennäköisesti Meira. Meirami on ensimmäinen tyttökissa meillä, kaikki muut ovat olleet poikia ja niiden nimeämisessä on noudatettu samaa linjaa. Nyt olevat ex-kollit ovat Santeri ja Oskari.

7.9.06

hyvää ja pahaa mieltä

Kerronpas ensiksi iloiset asiat. No kai sen taisi jo arvatakin viime bloggauksesta, että se iloinen asia on tämä.

Kissan omistajaa ei siis ole löytynyt, epätodennäköistähän se olikin. Eikä kukaan tuttu ole halunnut pentua. Joten tällä hetkellä näyttää siltä, että se jää meille kolmanneksi kissaksi. Ilmoitukset siitä ovat vielä ilmoitustauluilla, mutta kun nyt on viikko kulunut niin jos sitä joku kaipaisi, niin olisi kai jo etsinyt.
Tuo pentu kyllä on ottanut paikkansa meillä. Se on kiva ottaa syliin ja silitellä, kun se aina kehrää. Toisaalta sillä on niin meno päällä että harvoin malttaa rauhoittua. Se telmii koiran kanssa niin että matot on rutussa koko ajan. Öiksi se laitetaan kylppäriin (vaikka ainuttakaan vahinkoa hiekkalaatikon ulkopuolelle ei ole tullut!), että itse kukin saisi viettää yönsä rauhassa. Yhtenä iltana valvoin vielä jonkin aikaa, vaikka kissa oli jo kylppärissä. Koira etsi pentua joka puolelta ja vinkui ikävissään! Enpä olisi uskonut sitäkään näkeväni! Vanhempien kissojen kanssa välit ovat vielä hiukan viileät, mutta pelkoni siitä että vanhin kissa ottaisi jalat alleen, ei toteutunut.

Toinen iloinen asia on tämä helmilähetys jonka tilasin Helmiq:sta.

Oli tarkoitus tehdä silmukkamerkkejä, mutta nuo helmien reijät olivat yllättävän pieniä eivätkä ihan sovi suunnitelmaani. Mutta eiköhän aika tavaran kaupittele.

Ja sitten se pahaa mieltä aiheuttanut juttu. Mulle kävi siis huono tuuri SNY:n kanssa. "Ystäväni" teki oharit, eikä ole muistanut mua mitenkään. Ilmeisesti hänellä ei ole ollut aikomustakaan noudattaa leikin sääntöjä. Suututtaa! Tällaisista tyypeistä pitäisi varmaan tehdä jokin musta lista, etteivät pääsisi jatkossa mihinkään vaihtoon mukaan pahoittamaan ihmisten mieliä. SNY-emäntä Kristel on hoitanut asiaa kiitettävästi, ja ilmeisesti tulen saamaan uuden ystävän tämän epäystävän tilalle. Jään odottamaan.

Edit: Nyt mulla on jo uusi ystävä, joka lähetti sähköpostiakin! Ihanaa!

Käsitöissä ei ole vieläkään mitään valmista. Mutta säärystimet ovat tekeillä, ne ovat tarpeeksi aivotonta neulomista leffan katsomisen lomassa. Nyt kun ilma vähän viileni, olen alkanut taas palella tosi paljon. Mistäkähän saisi kaikista lämpimimmät sukat tehtyä? Alpakan pitäisi oleman lampaanvillaa lämpöisempää, mutta eihän 100% alpakka taida sukkana kulutusta kestää? Mahtaako olla olemassa alpakkaista sukkalankaa, jossa olisi vähäsen tekokuitua kestävyyttä lisäämässä? Sukkien pitäisi kuitenkin mahtua kenkiin, joten huopatöppöset eivät tule kyseeseen.

2.9.06

löytö

Tälläinen löytyi eilen meidän saunan takaa, ihan kylätien vierestä.

On vain kaksi vaihtoehtoa miten se oli sinne tullut. Joko se on matkustanut jonkun auton moottoritilassa ja tipahtanut tässä kyydistä tai sitten joku on tuonut sen tarkoituksella meille. Naapureissa ei kissoja ole, ja koska tuo on pieni pentu, ei se kauempaa ole voinut tulla. Arvioin pennun iäksi 10 viikkoa. Syödä se osaa ja käydä hiekkalaatikolla. On myös kesy, kehrää ja tykkää silityksistä joten mikään villi navettakissanpentu se ei ole. Vaikuttaisi narttukissalta. Toistaiseksi se nyt sitten saa jäädä meille, etsitään sille joko oikeaa tai uutta omistajaa.

Käsityörintamalta ei ole paljoa kerrottavaa. Neuloin kyllä jotain alkuviikosta, mutta koska kyse oli sny-lahjasta, en voi siitä kertoa enempää.
SNY on aiheuttanut mulle nyt aikamoisen pettymyksen. Ystäväni ei koko elokuussa ole ilmoittanut mitenkään olemassaolostaan. Onhan tietysti mahdollista että posti on hukannut jotain. Kateellisena olen katsellut muiden blogeista sny-yllätyksiä...

Kansalaisopiston ohjelma sentään ilmestyi vihdoin ja viimein. Pettymys oli kyllä siinäkin, rivitanssia ei enää täällä ole. Todennäköisesti talvikauden liikuntani tulee muodostumaan kahdesta jumpasta ja itämaisesta tanssista. Käsityökurssitkin kiinnostaisi, harmi vaan kun osuvat samoihin aikoihin muiden kanssa. Virkkauskurssi olisi kiinnostanut eniten, mutta itämaista tanssia en halua jättää sen takia. Toiveeni latinotanssikurssista oli toteutettu minimaalisena, peräti yksi 2 tunnin kurssi. No parempi sekin kuin ei mitään.

Ensi maanantaina 4.9. klo 18 on taas Seinäjoen seudun neuletapaaminen. Paikkana Pizzeria Rafaello's Hyllykalliolla. Tervetuloa!