29.10.06

peppi-sukat

Viimeiset Socktoberfest-sukkani valmistuivat. Nämä ovat ensimmäiset tekemäni polvisukat ja nimesin ne Peppi-sukiksi kun jotenkin vaan tulee peppipitkätossumainen olo kun laittaa ne jalkaan.

Varret tein Langankuluttajalta saamastani 7 veljestä jättiraidasta ja lavat yksivärisestä pinkistä 7 veikasta. Sitä sattui olemaan kerä varastossa. Ihan täsmälleen samaa väriä se ei kuitenkaan ole tuon raitalangan pinkin kanssa, mutta ei poikkea kuitenkaan niin paljoa että sitä huomaisi ellei tarkemmin katso. Tuossa kuvassa pinkki näyttää lähinnä punaiselta, mutta kyllä se oikeasti on pinkkiä. ;) Oli hiukan vaikeaa tuo kuvaaminen...

Olimme torstaina kuuntelemassa Rehupiiklesin huumoripläjäystä ja siellä bongasin tämän jussipaidan tuunausvinkin jonka haluan jakaa kanssanne.

Jussipaita saa siis näppärät ja ennen kaikkea tyylikkäät hapsut kun solmii lankoja sievään riviin hihansuusta toiseen saakka.
Joo-o, saakohan sitä koskaan niin paljoa aikaiseksi, että neuloisi itselleen jussipaidan... Tuskinpa. Pari vuotta sitten ostin oikein täysvillaisen jussipaidan mutta enpä ehtinyt pitää kuin pari kertaa kun oli jo kesän aikana joku ötökkä syönyt reikiä paitaan. Pitäis varmaan ostaa vaan tekokuituinen halpis-jussipaita niitä tilanteita varten kun iskee tarve jussipaita päällä keikaroida.

26.10.06

sny muisti!

Salaisen neuleystävän antaman ennakkovaroituksen innoittamana syöksyin tänään heti töistä tullessani postilaatikolle. Ja siellähän paketti odotti! En ehtinyt edes saksia etsiä kun oli kiire avata. Tällaista sieltä paljastui:

2 vyyhtiä Fritidsgarnia, värit aivan nappiin! Ja kassinkahvat ja vielä pussillinen Sinellin kuvionappeja ja kortti. Lämpimät kiitokset ihanalle salaiselle ystävälleni!
Nuo langat ovat minulle uutta, ennakolta tiesin vain että jotain huovutettavaa niistä voi tehdä. Sny ehdotti että jos kassin, mihin nuo kahvat voisi laittaa. Onkohan kenelläkään hyviä (=helppoja) ohjeita?

Sukkakuun kolmannet sukat ovat edelleen vaiheessa. Hyvässä vaiheessa, toisen sukan kantapääkin on jo tehty. Jos ei ihmeempiä esteitä tule, niin valmistuvat viikonlopun aikana.
Tilkkuinspistä nyt odottelen. Haluaisin antaa vauvanpeiton lahjaksi, mutta jossain se inspis nyt on tavoittamattomissa. Sain jo päätettyä mallin ja kankaatkin, vaikka en ole ihan varma riittääkö kankaat valitsemaani malliin. Ohjeen mukaan ei riitä, mutta niissä nyt usein on ylimääräistä.

Ensilumet on täälläkin jo nähty ja pari kertaa sulaneet. Viime yönä tullut lumi on vieläkin paikka paikoin jäljellä. Taitaa se talvi siis tulla, vaikken millään tahtoisi myöntää. Vuohet pääsevät vielä päivisin laitumelle, mutta öiksi laitan navetan oven kiinni. Sitten kun päivätkin alkavat olla pakkasen puolella, täytyy pitää navetan ovet kokonaan kiinni. Ei välttämättä vuohien itsensä takia, vaan vesipumppu ei saa jäätyä. Talven tulo merkitsee myös koiralle siirtymistä sisään päiviksi. Nyt se viettää päivänsä ulkoaitauksessa, siis sen aikaa kun olemme töissä. Kissat saavat olla milloin missäkin. Meirami tietysti on vielä melkein kokonaan sisällä, mutta aikuiset kissat saavat kulkea mielensä mukaan. Vaan kyllä nekin talven kylmyydessä enimmäkseen sisälle hankkiutuvat.

22.10.06

kissakassi ja pipo

Pitihän mun käydä ostamassa uusia sirkkarenkaita, kun ei niitä hyvässä tallessa olevia löytynyt. Mutta eipä tuo nyt kovasti haitannut, kun totesin nämä uudet paljon paremmiksi kuin ne vanhat. Kissakassi tuli siis valmiiksi.

Tähän meni laatikollinen kissanruokapusseja, eli 12 kpl. Aika monta merkkiä ehdin kokeilla ennen kuin löysin tällaisen missä on nätti kissan kuva. Tämä on siis Latzia, mutta ei siinäkään merkissä kaikki pussit tuollaisia ole. Hankala kun ne myydään pahvilaatikoissa niin ettei pussien ulkonäköä näe kaupassa.

Tuossa kahvan keskellä on läpinäkyvää letkua palanen, se on peräisin Biltemasta. Ihan tällaista tarkoitusta varten ostin samalla kun isäntä osti jotain muuta varten.
Tästä kassista tuli aika pieni ja ompelun jälkeen kääntäminen oli vaikeaa. Seuraavaa kassia varten täytyykin kerätä enemmän pusseja että saa isomman. Tämä on korkeudeltaan vain noin 20 senttiä.

Ja taas tein uuden pipon. Ehdin jo yhden mustan Teddy-pipon kadottaa, sinistä on tullut sitten käytettyä. Tarvetta on tälle punaisellekin.

Teddy-lankojen jämistä pitäisi varmaan vielä väkertää jokin raidallinen pipo.

Edellisessä bloggauksessa kerroin siitä tekstiilikortista. Koska se nyt todennäköisesti on jo saajallaan, esittelen sen tässä.

Eli tausta on aurinkovärjättyä kangasta joka on kiinnitetty liimaharsolla tukihuovalle ja tikattu. Kääntöpuolella on valkoinen kangas johon kirjoitin tussilla. Reunat ompelin tiheällä siksakilla vaihtuvavärisellä tikkauslangalla. Ja tuo huopasydän on ommeltu muutamalla pistolla käsin. Ostin noita huopasydämiä kesällä, ne eivät siis ole itse tekemiäni ja niissä oli nuo ompeleet reunoissa jo valmiina.

Esittelin 8.10. bloggauksessa siniset sukat jotka tein neulomalla Sisua ja Drops Alpacaa yhtä aikaa. Nyt osaan kertoa jo käyttökokemuksiakin sukista. Ne ovat nyt mun lempisukkani! Aina jalassa kun olen kotona. Tavallisiin kenkiin ne on vähän liian paksut. Mutta ovat ihanan pehmeät ja lämpimät. Enkä huomaa että olisivat nukkaantuneet tai muuten kärsineet, vaikka Alpacan ansiosta ovatkin vähän "karvaisemmat" kuin normaalit villasukat. Voin siis lämpimästi suositella kaikille vilukissoille sukkia tästä lankayhdistelmästä.

18.10.06

ylläripaketti

Bongasin Langankuluttajan blogin kävijälaskurista tasaluvun ja sain tällaisen yllätyspaketin.

Paketista löytyi 2 kerää valkoista Kid Mohairia, kerä 7 veljestä Jättiraitaa (joka pääsi jo puikoille), useampi pussi helmiä, rulla helmilankaa ja vielä 4 silmukkamerkkiä. Suuret kiitokset Langankuluttajalle!

Muistui tässä mieleen, että en ole vielä linkannut oman arvontani voittajan blogiin, jossa on kuva lähettämästäni paketista.

Tänään ompelin häthätää vähäsen. Aloitin neljän tekstiilikortin sarjaa, mutta vasta yhden tein valmiiksi asti. Pohja tulee kaikkiin samanlainen, mutta muuten teen jokaisesta oman yksilön. Tein siis pohjan yhtenäisenä. Joku joskus kysyi kommenteissa kiemuratikkauksista ja nyt muistin ottaa kuvankin kun ompelu oli vasta vaiheessa.

Tässä kangas on kiinnitetty ensin liimaharsolla tukihuovalle, jolloin se pysyy hyvin paikallaan. Ompelukone on ihan tavallinen, mutta siinä on vanutikkaus-paininjalka. Parsinjalan nimelläkin tuo kulkee. Koneesta lasketaan syöttäjän hampaat alas ja kangasta liikutetaan käsin. Paininjalka laskee alas yhtä aikaa kuin neulakin, ja nousee ylös neulan kanssa. Silloin kangas on täysin vapaa ja sitä voi liikuttaa. Tasaiset kiemurat vaativat jonkin verran harjoittelua ja hyvää keskittymistä. Aluksi on vaikeuksia tehdä pyöreitä kaaria ja säilyttää tikkien pituus sopivana. Sen verran jännittävää ja tarkkaa tuo tikkaus on, että siinä saa nopeasti hartiansa jumiin. Mutta mukava sitä on kuitenkin silloin tällöin pieniä pintoja tehdä. Päinvastoin kuin normaalissa ompelussa, kannattaa ommeltavaa kappaletta liikutella mieluummin takaa eteenpäin. Näin valmiit ompeleet ovat hyvin näkyvillä eikä tule niin herkästi ommeltua niiden päälle. Samoin pystyy paremmin suunnittelemaan "reitit", että ei ompele itseään umpikujaan. Tämä siis siinä tapauksessa että haluaa tehdä tuollaista kiemurapolkua. Samalla tekniikallahan voi toki tehdä vaikka mitä vapaita kuvioita, esim. sydämiä, kukkia, ympyröitä tai jopa kaunokirjoitusta. Suosittelen siis rohkeasti kokeilemaan!

15.10.06

sukat, kassi ja kuttupaita

Ehtipä siinä taas viikko vierähtää. Socktoberfestin merkeissä väkersin toiset sukat tässä kuussa. Lankana edellisessä bloggauksessa esittelemäni Regia. Ja kerä riitti, vaikka montaa metriä ei yli jäänyt.

(jalkojeni omituinen väri johtuu punaisista sukkahousuista ;)

Tämän kahvipussikassin sain valmiiksi tänään.

Kun nyt vanhemman koneeni sain nostettua pöydälle tätä kassia varten, kokeilin samalla ommella myös pikkukassia kissanruokapusseista. Onnistuihan sekin, mutta pienistä pusseista ei kahvoja saa. Kehittelin kahvaideaa päässäni ja päätin että teen ne nyöristä ja laitan sirkkarenkaat kahvojen kiinnitykseen. Vaan enpä löytänyt niitä renkaita nyt mistään, ovat liian hyvässä tallessa. En viitsinyt kahvattomasta kassista kuvaa ottaa. Palaan asiaan mikäli saan kahvat joskus paikoilleen...

Tässä jokin aika sitten Rocking Psycho tarjosi minulle vuohisabluunaa. Tottakai sen halusin itselleni! Nyt vasta sain aikaiseksi kokeilla sillä painamista. Tuli tällainen vuohipaita.

Taisin pakata kuvaa hieman liikaa kun näyttää vähän tuhruiselta. Oikeasti painatus on ihan selkeä ja onnistui hyvin.

Alkava viikko onkin sitten kansalaisopistojen syyslomaa. Joka tarkoittaa että iltaisin pitäisi olla enemmän aikaa käsitöille. Mutta pahoin pelkään että ainakin alkuviikon illat kuluvat töiden merkeissä. Ensi viikolle osuu taas ruuhkahuippu josta ei ilman ylitöitä selviä. No, jospa sitten loppuviikosta voisi pitää ylityöt vapaana.

8.10.06

messuilua ja vähän muutakin

Onpas ollut kiireinen viikonloppu. Mutta mukavia menoja kaikki. Ensiksi perjantaina kävimme mieheni kanssa Jyväskylässä tekniikkamessuilla ja samalla piti tietysti käydä edes yhdessä lankakaupassa. Pikkulinnasta lähti mukaan 3 kerää lankaa; 1 Regia ja 2 Crazy Cottonia. Kuvassa takana olevat 2 kerää Ainoa sain viime viikolla eräältä nettiystävältä.


Lauantain vietin naistenpäivässä kuunnellen Saara Kinnusen luentoja. Mietin kovasti että kehtaanko ottaa virkkausta mukaan. Kehtasin, mutta etsin paikan takarivistä että luennoitsija ei ainakaan näe mitä teen. ;) Päivän aikana sain sitten vihdoin valmiiksi tämän huivin.


Lankana Katian Jamaica jota ostin pari kerää kesälomareissulla. Tähän kulutin vain toisen kerän eli 100 grammaa. Lanka on puuvillaista ja aivan ihanan pehmeää kaulaa vasten. Väreihinkin olen tyytyväinen. Virkkasin tämän siis salomoninsolmuilla ja työvälineenä oli sny-paketissa saamani bambuinen virkkauskoukku.

Ja lisää valmista. Nämä sukat valmistuivat eilen illalla. Yhdistin näissä Sisu- ja Alpaca-lankoja ja on ihan arvoitus miten ne jatkossa käyttäytyvät. Kestävätkö kulutusta ja muistanko olla heittämättä niitä pesukoneeseen muun pyykin sekaan... Joka tapauksessa sukat tuntuvat mukavat pehmeiltä ja neulos on napakkaa kun tein 3 mm:n puikolla. Kantapäissä ja kärkikavennuksissa sain testata uusia eebenpuisia puikkoja jotka toimivat hyvin. Kiitos niistäkin sny:lle!

Langankulutuksesta en ihan tarkkaa määrää osaa sanoa, mutta Alpacaa oli varattuna kerä ja Sisua kaksi kerää, molempia jäi hieman yli, Sisua enempi. Neuloin siis molempia lankoja yhtä aikaa. Koska ne olivat saman värisiä, ei valmiista neuleesta erota lankoja erikseen.

Tänään oli sitten vuorossa Seinäjoen käsityömessut. Olin paikalla jo pian messujen aukemisen jälkeen eikä ruuhkasta ollut tietoakaan. Vasta pois lähtiessä oli väki lisääntynyt ja parkkipaikat täysiä.
En ole varmaan koskaan selvinnyt näin vähillä messuostoksilla! Tarjontaa toki oli, mutta tällä kertaa oli budjetti aika tiukka ja päätin ostaa vain sellaisia mitä ei todellakaan malta jättää ostamatta. Ja päätin että tilkkukankaita en nyt osta enkä edes kunnolla katso, koska niitä kaapit pursuaa.
Tällaisia ostoksia tein:

Takana pari pyöröpuikkoa (á 3 euroa) Vuorelmalta, valkoinen "kangas" on veteen liukenevaa viseliiniä Varpa-Loomsilta. Takana rulla punaista samettilankaa, myyjä taisi olla Lappajärven Värjäämö mikäli oikein muistan. Sen edessä helmikuppi ja pari rullaa helmilankaa Helmimeristä. Helmimerin osasto olikin mukava yllätys, kun en tiennyt odottaa että se olisi messuilla mukana. Mutta pettymys vähän oli, kun "miljoonalaatikosta" oli tietysti parhaat helmet jo tässä vaiheessa messuja lähteneet. Mutta eipä siis haaskaantunut rahaa helmiin!
Jotain muutakin ostin, mutta koska ne menevät lahjoiksi, en ottanut niitä kuvaan mukaan.

Messuilla oli myös ihan oikeita eläviä alpakoita. Olivat samasta paikasta kuin Farmarissa näkemäni ja samoja alpakkalankojakin oli tarjolla. Hipelsin mustaa alpakkalankaa, mutta sain oltua ostamatta, kun en keksinyt mitä siitä tekisin. Farmarista ostamani pari kerää ovat nekin vielä marinoitumassa.

Ulkona sataa vettä! Nämä kauan kaivatut sateet ovat tehneet tehtävänsä eli meidän lähteessä on taas vettä. 1,5 kuukautta ehdittiin olla tuontiveden varassa. Mutta antaa nyt sataa vaan, ei ole liian märkää vieläkään.

3.10.06

pari pipaa

Lauantai-illan ratoksi virkkasin pari pipoa. Ensiksi oli mielessä tehdä vaan tämä musta Teddy-pipo sunnuntaisia ratsastuskisoja varten. Pipo olikin siellä tosi tarpeen, koska ilma oli kylmä ja olin pihalla melkein koko päivän. En siis itse ollut kisaamassa, vaan mukana toimitsijana.

Toisen pipon ajattelin tehdä sinisävyisestä Rustikasta jota ostin kilon verran joskus viime talvena. Etsin ja etsin, mutta en vaan löytänyt koko pussia! Mutta siinä penkoessani tuli vastaan ponchoista jäänyt sinisen Teddy-kerän loppu. Sehän riitti pipoon joten tekaisin siinä sitten samaan syssyyn tämänkin.


Eilinen käsityötapaaminen sujui mukavasti. Oli taas kiva höpistä kaikkea kiinnostavaa, nähdä uusia kirjoja ja lehtiä ja toisten töitä ja lankoja. Uskomattoman virkistävää! Koska Tellukin oli lähtenyt mukaan Socktoberfestiin, päätin minäkin noudattaa hyvää esimerkkiä. Kai sitä nyt ainakin yhdet sukat tulee tässäkin kuussa väännettyä. Itse asiassa ne ovat jo aika hyvällä mallilla. Mutta esittelen sitten valmiina vasta.

Huomenna tämä blogini täyttää ensimmäisen vuoden. Suurempia juhlallisuuksia ei ole luvassa, arvontakin kun oli ihan justiinsa. Tässä vaiheessa voin todeta, että blogistani tuli jotain ihan muuta kuin mitä siitä alunperin suunnittelin. Viime syksynä olin vielä aika tiukasti kiinni tilkkutöissä, mutta jo blogin alkumetreillä hurahdin neuleisiin. Enhän minä tilkkujakaan ole kokonaan hylännyt, mutta se palavin into niihin on ollut nyt vaan jossain kateissa. Saa nähdä palaako vielä. Ainakin kangaskaappiin kurkistaessani toivon että inspis tilkkuiluun iskisi kunnolla uudelleen. Toisaalta... Alkaahan tuo lankavarastokin olla jo aika kiitettävän kokoinen. ;)

Aika tarkalleen vuosi on myös siitä kun muutin ruokavaliotani. Blogia aloittaessani minua oli 22 kiloa enemmän kuin nyt. Toivon mukaan kilot eivät hiivi takaisin. En ole mitenkään pakonomaisesti lähtenytkään tähän hommaan, eli tavoitteita ei ole ollut. Itse asiassa en todellakaan uskonut painoni putoavan näin paljoa. Pyrkimys oli vain terveellistää ruokavaliota uhkaavan diabeteksen takia. Ja siinä olen nyt käsittääkseni onnistunut. Tsemppiä teille jokaiselle, jotka painitte saman ongelman kanssa!