13.2.07

willistelyä

Sain vihdoin ja viimein toteutettua yhden pitkään suunnittelemani heijastimen. Teon alla oli toinenkin, mutta se epäonnistui surkeasti. Joten ei kuvaa siitä, vaan tästä onnistuneesta.

Kuvan värit ei ole ihan oikeat, tuon sydämen reunat on oikeasti punaiset mutta valaistusolosuhteet oli hiukan kehnot. Enkä halunnut kuvata salamalla, ettei heijastin heijastaisi. ;)
Olen tykännyt kovasti sny-paketissa saamastani Aarikan heijastimesta, ja siitä sain idean tehdä tuollaiseen henkseleistä napattuun nipistimeen heijastimen. Ostin ihan sitä varten lasten henkselit. Tuossa pyöreässä osassa oli kissatarra, mutta koska se olisi tullut tässä käytössä ylösalaisin, revin tarran pois ja liimasin tilalle heijastinta. Heijastimen sydän on huopaa, huovutin äkkiseltään villasta ihan ohkaista levyä. Siihen liimasin kaksi heijastinnauhasta leikattua sydäntä ja sitten ompelin ne kiinni. Asetin huopasydämet tarkasti vastakkain ja nauhan väliin ja ompelin taas. Sitten leikkasin huovan reunat tasaisiksi. Ripustusnauhakin on heijastinnauhaa, sen reunat leikkasin aaltoileviksi pyöröleikkurin kuvioterällä.
Mikään ennenkuulumaton ideahan tämä ei ole, joku valmistaa näitä myyntiinkin. Vaan ei tuollaisella nipistinkiinnittimellä. Tuo nipistin on siitä kätevä, kun ei tarvi pelätä sen rikkovan vaatteita vaikka heijastin juuttuisi johonkin kiinni.
Se toinen, epäonnistunut idea oli ihan omani. Yritin tehdä kolmiulotteista, hiukan kissankelloa muistuttavaa heijastinta. Mutta enpä ottanut huomioon että ompelukone ei ehkä selviydy kuusinkertaisesta huovasta...

Ja sitten ne willikset! Sain siis valmiiksi noista viimeksi esittelemistäni Laurilan langoista ensimmäiset sukat. Nämä ovat siitä paksummasta, 4-säikeisestä. Se on ehkä hieman 7-veljestä paksumpaa, mutta neuloin samalla 3,5 puikkokoolla kuin yleensäkin. Silmukoita oli näissä sukissa 44. Olisi voinut tehdä pidemmät varret, mutta kun en yhtään tiennyt uudesta langasta paljonko sukkiin menee. En siis ottanut riskiä langan loppumisesta ja lankaa jäi vähän ylikin. Tätähän mulla oli siis vain 100 grammaa ja sukat painaa 88 grammaa. Raitalangaksi otin jotain vanhaa äidiltä saamaani. Täysvillaa sekin on, mutta heti huomasi eron kun sitä neuloi. Valkoinen oli karkeampaa kuin harmaa.

Vaikka olin kuullut, että Kool Aid ei tartu lanoliinia sisältävään lankaan, piti mun kuitenkin kokeilla. Paikkansa se piti, ei tarttunut väri. Siksi piti sitten raitalangaksi ottaa tuota valkoista. En halunnut raidattomiakaan tehdä.
Olen tosi tyytyväinen tähän lankaan. Sukat ovat olleet tämän päivän paljaissa jaloissa ja tuntuvat mukavilta. Se on tietysti arvoitus, miten hyvin nämä täysvillaiset sukat kestää.

Ja tässä terveiset jokaiselle blogini lukijalle:

9 kommenttia:

Päivi kirjoitti...

Hyvää ystävänpäivää itsellesikin. Kiva heijastin, niitä pitäisi kyllä roikkua kaikissa vaatteissa.

seijap kirjoitti...

Heijastin on ihana.

Hyvää ystävänpäivää sinullekin!

Hannaliini kirjoitti...

Hyvää ystävänpäivää sinulle myös!
Minäkin tykkään heijastimestasi ja tuo kiinnitysjutska on hieno keksintö!

Kangaskasa kirjoitti...

Heijastin ja nipsu ovat mainio idea!

Mukavaa ystävänpäivää!

Lettu kirjoitti...

Tosi nätti heijastin !
Hyvää Ystävänpäivää sinulle !

Ultsi kirjoitti...

Tyylikäs heijastin! Ja hyvää ystävänpäivää!

tallitalikko kirjoitti...

Kiva heijastin ja sukat. Mun teksi kans mieli tilata tota Laurilan lankaa.. Hauskaa ystävänpäivää!

JaanaM kirjoitti...

Hyvää ystävänpäivää!
Tosi hieno heijastin!!

Barbro kirjoitti...

Onpa fiksu heijastin!