26.3.07

saapastelua

Ostin toissa viikolla uudet tallisaappaat ja niitä varten piti sitten toki tehdä uudet saapassukat. Halusin paksut sukat ja siksi tein Isoveli Colorista. Sukista tuli oikein käyttökelpoiset ja olen niitä jo pitänytkin.

Saappaat eivät ehkä ole ihan katu-uskottavaa mallia, eikä väri ole lemppareitani. Mutta saappaiden salaisuus onkin niiden turvallisuus; ne pitävät varpaani suojassa vaikka jättäisin jalkani hevosen kavion alle. Jo alkuvuodesta etsin turvakumppareita, mutta silloin lähdin merta edemmäs kalaan. Kävin kyselemässä isomman kaupungin maatalouskaupoista, eikä siellä ollut minun kokoani. Toisesta kaupasta luvattiin tilata ja soittaa sitten kun tulevat. Sitä soittoa ei vaan koskaan tullut. Pari viikkoa sitten tajusin, että valmistaahan noita turvakärkikumppareita Sievin jalkinekin ja niinpä löytyi jälleenmyyjä työpaikkakunnaltani ja hyllyssä oli heti sopivaa kokoa. Olen ollut tosi tyytyväinen näihin "lantapiikkareihin".

Hevostelu tuntuu lähes karkaavan käsistä. Olen ollut neljänä perättäisenä päivänä tallilla ja nytkin kieltämättä tekisi mieli mennä... Ratsailla en ole ollut näinä päivinä kuin kerran ja kerran kärryttelemässä. Muuten olen vain tehnyt kaikkia tallihommia ja viettänyt aikaa tallikavereiden kanssa. Sunnuntaina olimme isommalla porukalla kannustamassa kahta tallin tytöistä ratsastuskisoissa. Menomatka kuluikin rattoisasti, kun otin sukankutimen mukaan. Sain tehtyä pitkän varren kantapäähän saakka. Näinkin yllättävästi voi kaksi ihan erilaista harrastusta yhdistää. :)

20.3.07

selityksiä...

Tulipa siinä sitten yli kahden viikon bloggailutauko ihan ennalta varoittamatta. En ole kovin syvällisesti analysoinut mikä sen aiheutti, mutta arvelen että osasyy oli liian rankka paluu töihin loman jälkeen.
Käsityöt jäivät siis tyystin pariksi viikoksi. Ihan loman lopulla ehdin vielä neuloa nämä pipot valmiiksi, mutta sen jälkeen olen tarttunut puikkoihin vasta viime lauantaina.

Oikealla se pipo josta piti tulla saparopipo, mutta ei sitten tullutkaan. Se on kaksinkertaista merino-Woolia. Keskellä ruskea pipo isännälle, sen tein tuosta edellisen bloggauksen Mandarin Fiestasta. Ja niistä Sisu-langoista tein tuon kirjavan pipon. Siinä on siis kaksinkertainen lanka; toinen kirjavaa ja toinen punaista. Olen tykännyt kovasti aiemmin tekemästäni Sisu-piposta, joten siksi tein toisen samanlaisen mutta eri värisen. Jokohan pipot tälle talvelle riittäisi?

Sunnuntaiaamuna kävimme isännän kanssa hankikävelyllä. Aamusta hanki vielä kantoi ja oli todella kirkasta kun aurinko paistoi ja yöllä oli satanut vähäsen uutta lunta. Tässä Mila haistelee kevään tuoksuja.


Vuohetkin ovat saaneet jo ulkoilla. Pian pitäisi ottaa urakaksi karsinan tyhjääminen. Vuohillahan on kestopehku, eli täytettä kertyy koko talven ajan ja keväällä sitten tyhjätään kaikki pois. Kestopehku on talvella paitsi helppo, se myös lämmittää jonkin verran, kun alimmat tavarat alkavat palamaan.

Tässä Nelli. Tuosta näkee millaisessa aidassa vuohet pysyvät, jos pysyvät... Tästäkin aitauksesta on siis karattu moninaisia kertoja. Voi ryömiä verkon ali, tai kiskoa reijän verkon pään kiinnityskohdista. Vain mielikuvitus on rajana siinä, miten vuohet karkailevat...

Hevostelurintamalla olen sen sijaan ollut ahkera. Olen rampannut tallilla harva se päivä ja sunnuntaina pääsin opettelemaan kärryajelua. Nyt osaan valjastaa ja ohjastaa, tässä mennään ensimmäiselle harjoitusajolle. Kuvan otti Iida Hynnilä.

Oli niin kivaa, että käytiin sitten vielä toisellakin, vähän isommalla hevosella ajelemassa. Ja nyt on hirveä hinku päästä uudelleen... ;)

3.3.07

satulassa

Askarreltiin sitten isännän kanssa tällainen satulatuoli, että saan kuivaharjoitella kotona. Isäntähän tämän lähes kokonaan teki, kun tarvi sahailua ja uretaanin kanssa räppäämistä. Itse satula on käyttökelvoton hevoselle, koska sen runko on poikki, joten sain sen halvalla. Rungon poikkinaisuus ei haittaa tässä yhtään mitään. Jalkana on normaali konttorituolin jalka ja sen päällä vanerista sahattu kehikko jonka päällä satula lepää. Satula ja kehikon väliin laitettiin uretaania joka muotoutui satulaan, mutta ei kuitenkaan tarttunut kiinni, koska välissä oli muovia. Vanerin reunat päällystettiin sitten nahalla.


Sain mä sitten vihdoinkin tartuttua edes vähän toimeen tilkkujenkin suhteen. Ensiksi viime viikonloppuna nostin esiin pinon afrikkalaiskankaita, mutta pari päivää esillä oltuaankaan ne eivät houkutelleet tarpeeksi. Sitten nostin toisen pinon; keltaisia ja violetteja, joiden leikkausta olen joskus pari vuotta sitten jo aloittanut. Eivät puhutelleet nekään. Sitten kaivoin kaapista kolmannen pinon ja siitä lähdettiin. Hiukka huonolla suunnittelulla lähdin matkaan, enkä vielä tiedä tuleeko näistä mitään valmista, mutta tällaista on tähän mennessä syntynyt.

Noi oranssi ja myrkynvihreä on varmaan monien inhokkivärit, mutta minä jostain syystä tykkään tuosta ärhäkästä yhdistelmästä.

Tänään käväistiin isännän kanssa Seinäjoella ja tuli ostettua muutama kerä lankaakin, vaikka alunperin oli vaan tarkoitus kirppareilla pyörähtää. Mutta kun Anneliinan ohi kävellessä huomasin ikkunassa loppuunmyyntilaput, niin pakkohan sitä oli poiketa. Sääli että liike lopettaa. Mukaan lähti 4 kerää, vaikka ei nuo kovin paljoa olleet alennuksessa.
Sitten vielä Anttilasta ostin tuon vihreän Samos-kerän, kun nyt kerran alkuun päästiin.


Torstain neuletapaamisessa meitä oli tällä kertaa vain 4 henkeä paikalla. Minä neuloin punaista pipoa josta oli tarkoitus tulla saparopipo, siis aukot ponnareille. Vaan ei siitä tullutkaan sellaista, se näytti ihan hölmöltä. Purin sitten reikiin saakka ja aion tehdä siitä ihan tavallisen pipon. Mutta kesken se vielä on.

Loma alkaa olla lopuillaan ja maanantaina on palattava taas töihin. Loma on mennyt ihan kivasti, mutta olishan sitä vielä toisenkin viikon voinut relata...