17.8.07

lomakin loppuu

Viimeinen lomaviikko on loppumaisillaan, maanantaina on ankea paluu arkeen. Kuten aina, loma on kulunut liian nopeasti, mutta on se ollut rentouttava ja mukava loma. 2 viimeistä viikkoa ovat olleet hiukan vähemmän kiireisiä kuin alku, mutta ei aika ole pitkäksi tullut.

Isäntä sai yllättäen myös 3 päivää vapaata, joten sen verran lomailtiin yhdessä. Ensimmäinen yhteinen lomapäivä vietettiin retkeilemällä Kälviälle ja Kokkolaan. Kälviällä kävimme Toivosen kotieläinpuistossa. Siellä olemme ennenkin käyneet, ja paikka on tosi mielenkiintoinen. Edellisestä käynnistä on parisen vuotta aikaa ja sen jälkeen oli tullut lisää vanhoja traktoreita. Mutta minua kiinnosti toki enemmän eläimet. ;)

Torstaipäivä kuluikin sitten tikkuajien seurassa, kun teimme retken Tapion kauppaan. Edellisestä yhteisretkestä on jo 1,5 vuotta aikaa, mutta yksin olen käynyt siellä useamman kerran tässä välissä. Viimeksi muutama viikko sitten, joten nyt ei ollut ostoslistalla mitään erikoista. Tässä pari yleiskuvaa uusiutuneesta myymälästä.




No arvaahan sen miten siinä kuitenkin kävi... Tuli ostettua muutama kerä lankaa. Mutta aika hyvin pysyi homma hanskassa, kun ajattelin että yli kymmentä kerää en osta. Ja sainkin sitten pitäydyttyä yhdeksässä.
Erityisesti ihastuin noihin monivärisiin Muskat soft -puuvillalankoihin, vaikka en vielä tiedä mitä niistä tulee. Musta-punaiset Raggegarnit ovat sukkiin sopivaa, ja nuo luonnonvalkoiset kerät ovat Merino Silkiä.



Tapio antoi retkeläisille vielä lahjoituksena lankoja, joten kotiin viemisinä tuli myöskin nämä.

Vihreät Helenit eivät ole ihan mun juttu, mutta tuo nimetön lanka näyttää ja tuntuu kovasti samalta kuin ostamani Raggegarn, joten soveltuu varmasti sukkavärkiksi. Luonnonvalkoiset Soft tweedit tuntuvat ihan mukavilta, hiukan samalta kuin Novitan Teddy. Ja sitten vielä Hip Hopia kerä.

Retken jälkeen oli neuletapaaminen, jossa esittelimme ostoksia toisillemme. Itse kaupassa kaikki taisivat olla niin tohinassa, ettei paljoa ehtinyt muiden koreihin (tai kärryyn!) kurkkimaan. Se onkin mielenkiintoista, miten eri ihmiset löytävät samasta valikoimasta ihan eri langat. Sitä kun oma silmä poimii vain itseä miellyttävät värit ja tuntuu ettei muita oikein huomaakaan. Toisten ostoksia katsoessa tulee fiilis, että missäs siellä tuollaista olikaan?
Tapaamisessa sain jatkettua sukkaa, jota aloitin heti edellisen lankakauppavierailuni jälkeen Fabel-langasta. Sukka meinasi jäädä pelkäksi varreksi, mutta nyt siinä on kantapääkin. Yllätin itseni, kun muistin miten tiimalasikantapää tehdään, vaikka edellisestä kerrasta on ainakin puoli vuotta.

Hiukkasen heppajuttuakin tämän lankahuuman keskelle taas. :) Tänä iltana (tai no eilen, kello ehti jo yli puolen yön) olin liinajuoksutustunnilla. Tällä kertaa pääsin myös opettelemaan siellä ympyrän keskellä olemista, eli olin sekä juoksutettavana (heppahan se juoksi...) ja juoksuttajana. Hevosena oli Likka ja tässä olen siis selässä.

Ideanahan tuossa on parantaa tasapainoa, kun ei ole satulaa ollenkaan. Mutta on hevosen ympärillä sentään vyö, jossa on "kauhukahvat", joista voi pitää kiinni. Ohjia ei ole omissa käsissä, vaan tällä hepalla oli sivuohjat jotka kiinnittyi vyöhön. Ohjatahan siinä ei tarvitsekaan, kun tarkoitus on mennä ympyrää koko ajan, välillä vaan vaihdetaan suuntaa.

Reetalle kuuluu myös hyvää. Tällä viikolla sain sille suitset ja karsinakin on nyt rakennettu. Mutta niistä ehkä lisää kuvien kanssa joskus myöhemmin.

6.8.07

lomailua

Kesäloma on nyt puolivälissä. Tähän saakka on ohjelmaa riittänyt, mutta nyt alkava viikko on kalenterissa ihan tyhjä. Aika mulla tokikaan ei tule pitkäksi, vaan on ihan mukava kun voi välillä vaan olla ja tehdä nopeita päätöksiä jos jonnekin keksii lähteä.

Nopean päätöksen kirjakauppaan lähtemisestä tein viime viikolla, kun postilaatikkoon kolahti Kipa-kirjakauppojen esite. Siinä oli niin paljon Hakkarais-tavaroita, että hetihän niitä piti lähteä hakemaan. Osa jäi vielä saamattakin, mutta näistä erityisesti tuo juomapullo on aivan ihqu! ;)

Tuli sitten myöhemmin Infonkin lehtinen ja sinnekin pitänee poiketa. Infon Hakkaras-tavarat olivat mustasävyisiä, mutta pakko niitäkin on kokoelmiin saada. Mutta odottelen nyt sentäs niin kauan että tulee muutakin asiaa paikkakunnalle jossa Info on.

Lauantaina kävimme Ilmajoella Vanhat ajoneuvot tuloo -tapahtumassa. Tapahtuma oli yllättävän laaja, kun lehti-ilmoituksen perusteella odotimme näkevämme vain vanhoja traktoreita. Mutta siellähän oli menopelejä joka lähtöön. Mun silmääni miellytti eniten tämä hymynaama:

Esillä oli myös kuorma-autoja ja bongasin tällaisen määrän maitotonkkia vanhan Mouhijärven Osuusmeijerin maitoauton lavalta.

Tapahtuma oli kulttuurikeskus Herralassa ja sieltä pääsi myös jokilauttaristeilylle Kyrönjoelle. Risteily kesti tunnin ja jokimaisemat olivat mielenkiintoisia.


Ihan vähäsen tein käsitöitäkin. Kaivoin ompelukoneen esille ompelupöydälle kasaantuneiden tavaroiden alta. Ensiksi piti korjata isännän housuja ja ajattelin siinä samalla ommella vähän muutakin. Tein sitten tällaisen yksinkertaisen heijastinkaulanauhan Reetalle.

Mehän lenkkeillään Reetan kanssa kylätiellä, joten ajattelen jo miten näymme syksyn pimeydessä. Ostin kaupasta valmiit heijastimet jalkoihin, ne maksoivat vain pari euroa joten ei edes kannattanut tehdä itse. Mutta kaulassa pidettäviä heijastimia on vain heppakokoa ja ne ovat satulaan kiinnitettäviä, joten eivät käy Reetalle. Mulla oli ennestään tuota punaista nailonnauhaa ja ostin vain heijastinnauhaa jonka ompelin kiinni. Nauhalenkki pujotetaan vaan pään yli, siinä ei ole mitään avattavaa systeemiä.

Eilen trimmattiin Reetan kavioita ensimmäisen kerran meillä. Kokeilin myös pestä Reetan ja parin poukkoilemisen jälkeen Reeta suhtautui asiaan yllättävän tyynesti.
Kävelylenkit meillä alkaakin kääntyä niin päin, että Reeta treenaa minua eikä päinvastoin. Suurin osa lenkistä siis mennään vain kävellen, mutta välillä otetaan pienet spurtit ja nyt on Reeta huomannut että voihan siinä laukatakin eikä vaan ravata. Reetan ravissa minä pysyn mukana hölkkäämällä, mutta laukassa mun pitää jo juosta niin paljon kuin kintuista pääsen. Vielä en pitkästi jaksa, mutta ehkäpä se kunto tästä vielä kohenee.

Nyt pitäisi paneutua lukemaan hevoskirjoja. Yhden terveydenhoitoa käsittelevän kirjan lainasin kirjastosta ja toinen paksu opus on viime syksynä ostamani Tuire Kaimion Hevosen kanssa -kirja, jota en siis ole päässyt alkusivuja pidemmälle. Jostain syystä vaan keskittymiskykyni on nykyään niin huono, etten saa luetuksi sanomalehtiä enempää.

1.8.07

sadetta pidellessä

Kylläpä on vettä nyt riittänyt. Toista se oli vuosi sitten tähän aikaan, kun meidänkin lähde kuivui. Sisähommiin on kelit oivalliset, mutta välillä onneksi sade sen verran taukoaa että ehtii käydä Reetan kanssa kävelyllä. Sinänsä mua ei siis haittaa vaikka tämä ei yleisesti ottaen mitään mahtavaa lomasäätä olekaan.

Eilen olin pystyttämässä käsityönäyttelyä kotikunnan kirjastoon. Näyttely tuli hiukan kiireellä aikataululla, joku oli perunut näyttelynsä ja tutulta oli kysytty josko saisi käsityönäyttelyn. Lopulta meitä oli sitten 3 aikuista ja 2 lasta joiden töitä tuli esille. Mitään töitä ei siis tehty näyttelyä varten, vaan kerättiin varastosta valmiita töitä ja ihan sopivasti näyttelytila tuli täyteen. Minulta on näytillä 3 tilkkutyötä, kolmiohuiveja, kasseja ja sukkia.
Avajaisia ei pidetty, mutta pari toimittajaa kutsuttiin paikalle että ihmiset nyt kuitenkin saisivat edes lehtijuttujen perusteella näyttelystä tietoa.
Tässä pari kuvaa, joissa on omia näytillä olevia töitäni.




Käsitöitä en ole juurikaan ehtinyt tekemään. Maanantaina meni useampi tunti asioilla, kävin ostamassa Reetalle kaikkea tarpeellista ja tekemässä vakuutuksen. Tilasin myös eläinlääkärin rokottamaan ja se pitäisi tulla tänään. Paikkansa pitää sanonta, jonka mukaan rahanmeno vasta alkaa siitä kun on hevosen (mun tapauksessani ponin) ostanut. Yllättävän paljon vaan menee kaikkeen pikkusälään rahaa, kun niitä kerralla enemmän ostaa. Ja vielä jäi hankittavaakin, oikeastaan ne isoimmat hankinnat on sitten vielä edessä päin. Kunhan alan kouluttaa Reetaa kärryttelyyn, niin pitäisi löytää jostain ensiksi pienet valjaat ja sitten myös kärry. Ja koska harjoitteluun ei kannata uusia valjaita ostaa, olisi nyt käytetyt mutta ehjät mihishettis-kokoiset valjaat hakusessa.
Monet ystävät ja tuttavat ovat käyneet Reetaa katsomassa ja kaikki ihmettelevät miten pieni se on. :) Tässä kummityttö 5 v. tekemässä tuttavuutta.