24.1.08

riemunkirjavaa

Sellaista taitaa olla tämä Novitan uusi lanka. Löytyi kyläkaupasta Isoveljeä, pakko oli ostaa kolme kerää ja aloitin vähän jo sukan vartta.


Bloggauksessa tulikin taas turhan pitkä tauko. Mutta kun ei ollu oikein mitään kirjoitettavaa. Inspis katosi aika totaalisesti, kun purin niiden Smart-sukkien kantapäätä liian monta kertaa. Edelleen se on siis kesken, ajattelin että kyllä se kolmas kerta toden sanoo. Vaan kun ei saa itsestään irti että tekis sen kolmannen kerran. Sen takia annoin sitten itselleni luvan aloittaa uutta sukkaa noista uusista langoista.
En tiedä mahtaako tämä innostus räikeisiin väreihin nyt olla jotain taantumaa teini-iästä, silloinhan noi neonvärit oli muotia. Mutta mä en niihin silloin hurahtanut, kun oli musta kausi. Nyt tuntuu että mitä räikeämpi väri sen parempi. Vaan en mä tuosta langasta ihan puseroa haluaisi, siinä vois jo mennä värikkyys yli. Mutta sukkina tai pipona tuo on minusta passelia.
Olis kyllä ihan mukava tietää, miten nämä tämän väriset langat mahtaa mennä kaupaksi. Ainakin sitä monikirjavaa Hippyä oli jokin aika sitten paljonkin alennusmyynneissä, eli ei tainnut suuren yleisön värisilmää miellyttää.

Blogitaukoon vaikutti ehkä sekin, että arki alkoi taas viime viikolla ja olin menossa joka ilta. Oli ratsastusseuran kokousta, ratsastustunti kahtena iltana, itämainen tanssikin alkoi ja yhtenä iltana kyläilin. Lauantaipäivän olin kurssilla jossa opetettiin hevosten maastakäsittelyä. Kurssi oli oikein antoisa ja kun seurana oli toinen poninomistaja niin juttuahan meillä riitti.
Sunnuntaita olen nyt yrittänyt pitää Reetan lenkkeilypäivänä, ja viime sunnuntaina käytiinkin lenkillä tosi kauniissa lumimaisemassa. Reeta nautti lumesta ja piehtaroi monta kertaa lenkin aikana.

Maanantaiaamuna piti todeta vanha sanonta, että huoleton on hevoseton. Reetan toinen takajalka ei noussut aamulla ylös ja jätin sen päiväksi karsinaan lepäämään. Päivällä kyselin neuvoja tutuilta hevosihmisiltä ja sain tietää että Reetan polvi oli todennäköisesti jotenkin mennyt paikaltaan. Mutta kävi niin hyvin, että kun palasin töistä kotiin, oli jalka taas kunnossa ja Reeta käveli ihan normaalisti.

Vanillalta sain "You make my day" -palkinnon, kiitos siitä!
Säännöt: "Jaa palkinto eteenpäin 10 henkilölle, joiden blogit tuovat sinulle hyvää mieltä ja inspiraatiota ja tekevät elosi blogistaniassa onnelliseksi. Ilmoita palkinnosta heille kommentilla, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin. Varaudu siihen, että voit saada palkinnon useita kertoja."
En osaa valita kymmentä noista joita eniten luen... Siis annan palkinnon kaikille noille, jotka ovat tuossa vasemmalla olevassa linkkilistassani!

Kristiina haastoi Ekotekoon. Kampanjaan osallistun, mutta en nyt valikoi haastettavia, vaan jokainen joka tämän lukee saa ottaa haasteen vastaan.
Omia ekotekoja teen päivittäin lajittelemalla jätteitä. Jotain kaatopaikkajätteen määrästä kertonee se, että meidän pientä roskista tyhjätään vain neljä kertaa vuodessa. Olen joskus naureskellut, että ei varmaan missään muussa taloudessa kerätä jopa jogurttipurkinkansia metallinkeräykseen... Parantamisen varaa olisi muovipussien käytössä. Kangaskasseja olisi kyllä joka lähtöön, mutta kun en vaan muista ottaa niitä mukaani. Onneksi lähikaupassa on tarjolla pahvilaatikoita ostosten pakkaamiseen, mutta muista kaupoista tulee se muovipussi napattua turhan usein.

10.1.08

vuoden ensimmäiset sukat

No tulihan nämä vihdoin valmiiksi. Lankana siis Red Heartin Sport Socks Color, sitä tikuttelin 2,5 mm minipyöröllä. Silmukoita oli 68, eli tämä oli ohuinta lankaa ikinä, mistä olen sukkia vääntänyt. Mutta ihan tyytyväinen olen näihin sukkiin, väri varsinkin on kiva. Samaa lankaa on vielä erivärisenä yksi kerä, mutta luulenpa että neulon sitä kaksinkertaisena...


Eilen oli Seinäjoen seudun neuletapaaminen Cafe Framessa. Paljon meitä oli paikalla ja ilta oli mukava. Yhden tiimalasikantapään ehdin siinä juttelun lomassa neuloa ja samaten sitten vielä purkaa ennen kotiin lähtöä, eli valmista ei syntynyt. Kokeilin tekelettä jalkaani vain todetakseni, että ei oikein istu. Päätin että Smart-lankaan sopii sittenkin paremmin perinteinen kantapää.

Viime bloggauksessa kerroin tuosta ostamastani Herra Hakkarainen -kakkuvuoasta. Suurin toivein aloin leipoa kakkua, mutta kuinkas kävikään... Kakku juuttui vuokaan vaikka olin sen ohjeen mukaan voidellutkin. Niistä palasista ei sitten enää mitään hienoa kuorrutettavaa kakkua saanutkaan aikaiseksi. Onneksi oli "ihan muuten vaan -kakku" kyseessä, eikä joku paniikki-paniikki-synttärikakku.
Mä en kyllä käsitä noita silikonivuokia ylipäätään. Ostin aiemmin sellaisen rengasvuoan, kun kuvittelin pääseväni siitä inhottavasta korppujauhotuksesta eroon. Mutta vaikka olen siis voidellut sitäkin vuokaa, aina vaan kakut tarttuu kiinni. Ei ole eroa kumoaako lämpimänä vai kylmänä, kakkujen pinta vaan jää vuokaan kiinni.
Tuossa Hakkarais-kakussa oli toinenkin vähän ihmeellinen juttu. Vuoan mukana tuli ohje nimenomaan Hakkarais-kakkua varten. Mutta ainakin mulla se tuli melkein yli vuoasta, liian suuri annos siis.

Käsityölehtiä on taas tipahdellut postiluukusta. Ja taas se tapahtui; tammikuun Suuri Käsityölehti tympäisee pahemman kerran. Taidanpa perua taas tilauksen. Viimeksi peruin muistaakseni pari vuotta sitten tammikuun numeron jälkeen. Modan jo lopetinkin, kun ei siitäkään tule mitään tehtyä. Novitan nyt vielä maksoin, vaikka ei siinäkään mitään oikein kiinnostavaa ollut.
On se vaan kumma että kaikki alkuvuoden lehdet toistaa vuodesta toiseen samoja teemoja; vauvanvaatteita, äitiysvaatteita, ja se pakollinen yksi hääpuku. Ja muut kuin käsityölehdet toitottaa laihdutusohjeita. En nyt kaipaa noista mitään.

Olen tässä parina päivänä iloinnut kovasti, kun Reetan kanssa harjoiteltu agilityjuttu onnistuu nyt. Siis ideana on, että pitää saada poni astumaan etujalkansa autonrenkaan sisään ja seisomaan siinä 5 sekuntia. Temppuahan lähdettiin harjoittelemaan niin, että mun piti nostaa käsin ponin jalat yksi kerrallaan. Mutta nyt parina iltana on onnistunut niin kuin pitääkin, eli mun ei ole tarvinnut enää koskea ponin jalkoihin ollenkaan. Vien vaan ponin renkaan eteen, sanon "astu" ja samalla vedän vähän riimunnarusta eteenpäin. Reetan ilme kyllä on vähän sellainen, että "no tehdään nyt jos sä kerta haluut, kai mä saan sitten palkinnon?".

4.1.08

tätä vuotta ja vähän entistäkin

Vuosi vaihtui ihan kotoisissa merkeissä. Kihlapäivän kunniaksi käytiin ulkona syömässä, mutta vuoden vaihtuessa taisin istua tietokoneella. Raketteja ei onneksi ihan lähinaapureissa ammuttu, joten eläinten kanssa ei ollut ongelmia.

Ennen vuodenvaihdetta kävin aleostoksilla, otin sitä varten perjantain pekkasvapaata töistä. Lähinnä vaatteita ostin, mutta löysin myös jo hetken etsimäni Herra Hakkaraisen silikonikakkuvuoan. Ja lankakaupassa piti tietenkin käydä katsastamassa alelankoja. Mutta niinhän siinä kävi, että normaalihintaisia lankoja tuli ostettua myös. Siis tuo sinikirjava SandnesGarnin Smart oli ihan normaalihintainen, tuo toinen on Marks&Kattens Clown, se oli alessa. Sukkia tietysti suunnittelen molemmista. Tuo Clown on tosin aika ohutta ja tuntuu taas että seuraavat sukat ainakin pitää saada neuloa paksummasta langasta.


Joulun aikaan jo neuloin sukkia ohuesta Red Heartin Sport Socks Color -langasta. Tuntuu että niitä saa ikuisuuden tikuttaa, en varmaan ole ennen tehnytkään sukkia joissa on yhteensä 68 silmukkaa... Ja sukat on siis edelleen kesken.

Ehdin kuitenkin välillä tehdä isännälle säärystimetkin jo, lankana 7-veljestä. Oli pakko aloittaa jotain muuta kun 2,5 mm:n bambupuikot oli hetken hukassa enkä voinut tehdä sukan kärkikavennuksia. Löytyi ne puikot sitten, mutta tein kuitenkin säärystimet loppuun saakka, oli niin kiva neuloa välillä jotain joka valmistui joutuisasti.


Uutta kameraa olen testannut lähinnä elukoita kuvaamalla. Vielä odottelen otollista kuvaussäätä. Pilvisellä säällä, kun maakin oli vielä mustana, ei kovin hyvin kuvat onnistuneet. Reetasta kuvasin yhden videon, siinäkin on valoa liian vähän mutta on se hassu typy kun on kierrokset päällä. ;D Muutama tallilla ottamani kuva löytyy tallin omistajan sivulta irc-galleriasta.

Vuoden vaihtuessa monet bloggaajat ovat tehneet listauksia viime vuoden töistään. Minä en sen kummempaa listausta tee, mutta äkkiseltään sain laskettua että olen tehnyt 16 pipoa ja saman verran sukkapareja. Ja molempia on edelleen suunnitelmissa tehdä! Ompelujutut sen sijaan ovat jääneet tosi vähälle.

Ehdoton kohokohta vuodessa 2007 oli mulle Reetan saapuminen. :) Edelleenkin Reeta ilostuttaa minua joka päivä. Paljon enemmän kuin ennen on tullut ulkoiltuakin, Reetan kanssa kun on kiva lenkkeillä.
Mennyt vuosi toi myös paljon uusia kavereita, lähinnä heppapiireistä mutta muutenkin. Enpä keksi oikeastaan mitään huonoa sanottavaa viime vuodesta, joten toivon että alkavasta vuodestakin tulisi yhtä hyvä. Onnea ja iloa tulevalle vuodelle toivon myös teille kaikille blogini lukijoille!