21.7.09

lomat on lusittu

Niinhän se luiskahti kesäloma käsistä. Paluu työelämään ottaa tiukille. Ei muuten, mutta yöunet tahtoo jäädä liian vähiin.

Mitään huippuhienoa erikoista ei tullut lomalla tehtyä. Mutta kaikkea pientä kivaa kuitenkin, ja olen oikein tyytyväinen lomaani. Yhtään yötä en ollut poissa kotoa, mutta päivän reissuja tehtiin moneen suuntaan. Käytiin mm. Tampereella, Iisalmessa, Vaasassa, Jyväskylän seudulla ja tietysti tässä lähempänäkin pyörittiin. Muisteltiin isännän kanssa, että on viimeksi oltu näin pitkään yhdessä vapaalla kaiketi kesällä 1994 kun nykyiseen kotiin muutettiin ja oltiin työttömiä.

Yllätinpä melkein itsenikin ja sain lomalla jotain pieniä käsitöitäkin tehtyä. Kummityttö oli pari yötä yökylässä ja tehtiin yhdessä pieniä ompelujuttuja. Tyttö valitsi kankaat, yhdessä mietittiin malleja ja minä sitten toteutin nämä.
Ensiksi valmistui kukkaro, heppahullulle tytölle hepankuva tietysti!


Sitten valinta osui perhoskankaaseen, josta tuli pieni penaali.


Ja lopuksi suunniteltiin kassia, siihen tyttö valitsi painokuvavarastoistani mustavalkoisen kissan.


Kassin toiselle puolelle tehtiin tytön nimi applikoimalla. Tyttö valitsi joskus tilkkuvaihdosta saamistani tilkuista keltaisia ja kirjaimet valittiin tietokoneen fonteista. Kahvojen kanssakin mietittiin, että tehdäänkö pitkät vai lyhyet, lyhyet niistä sitten tehtiin.

Kummitytön kanssa touhuttiin myös paljon Reetan kanssa. Joka päivä kokeltiin ratsastusta. Hienostihan se meni. Reetaa voisi nyt opettaa ratsastukseen ihan kunnollakin, mutta sopivan kokoista, tarpeeksi taitavaa ratsastajaa ei vaan ole tässä lähellä ainakaan saatavilla. Eipä se ratsastus Reetalle sinänsä pakollista ole, mutta hyvä olisi oppia kuitenkin sen verran että voisi joskus harkita vaikka tarjoavansa talutusratsastusta jossain tapahtumassa.


Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen! Ja talvi tulee taas pian, siksipä tikuttelin KIP:piä varten aloittamani villasukat valmiiksi kun pikkusormi alkoi taas taipumaan. Lankana on Silkkivillasta ostamani Filati Cervinia. Täyttä villaa, joten ei kauhean kestävät. Värit oli taas kerällä ja varressa kivat, mutta terässä menivät rumiksi läiskiksi... Tää on niin tätä!


Novitalta on tullut uusia lankoja ja siksi annoin itselleni luvan shopata pari kerää uutta Puro-lankaa. Kovastipa näyttää Noro-langalta ja nimikin on mun mielestä melkein kopio. Aitoa Noroa en ole koskaan ostanut, joten laatua en osaa verrata. Mutta tällaisen pesukoneessa huovutetun pipon sain aikaiseksi, värinä on Revontulet. Ohje on omasta päästä, tein 5 mm pyöröpuikoilla 96 silmukkaa, 15 cm neulottuani aloitin kavennukset kuudessa kohtaa. Pesukoneesta nostettaessa pipo oli kuitenkin liian korkea ja reuna ruma, joten saksin reunan pois ja virkkasin reunan nätimmäksi. Huovutin sitten vielä käsin reunaa ja lopulta tästä tuli ihan kiva.

Tarkoitus oli saada tuulta pitävä pipo, joka mahtuu isännän ratsastuskypärän ja pääni väliin. Hiukan tuo on siihen paksu, mutta uskoisin että ensi talvena tulee käytettyä kun Reetalla ajelen. Nyt kun tiedän mallin suurin piirtein toimivan, harkitsen tekeväni jostain ohuemmasta huopuvasta langasta myöhemmin samanlaisen.

Hepallisissa merkeissä tietenkin olen paljonkin lomaani viettänyt. Yhden mielenkiintoisen päivän vietin, kun käytiin kaverin hevosten kanssa Laukaalla hevossairaalassa. Toinen mielenkiintoinen juttu oli hollantilaisen hevoskuiskaajan Piet Nibbelinkin demo ja klinikka Alajärvellä. Tässä kuva demosta, se oli siis yleisötilaisuus.

Itse klinikka kesti kolme päivää ja olin siellä kuunteluoppilaana. Mielenkiintoista asiaa tuli ja ehkä jotain jäi mieleenkin, vaikka en mä nyt mitään "valaistusta" siellä kokenut. ;)

Olen käynyt myös katsomassa Reetan viime kesänä syntynyttä pikkuveljeä, se asuu nyt Ruismäen tallilla. Masa on aivan ihana pikkuinen poni. "Onneksi" on ori, muuten tekis varmaan kamalasti mieli itselle... ;)

Toinen pikkuveli on syntynyt tänä kesänä, se on väriltään ruskea ja pilkuton. On se veikeätä noi ponien väritykset, kun on siis samat vanhemmat ja tulee noin eri värisiä varsoja.

Viime lauantaina kävin kaverin kanssa Kokemäellä shetlanninponinäyttelyssä. Matkalla käytiin parilla tallilla ja pääsin "ponitädin taivaaseen", kun näin näin paljon pieniä varsoja samalla kertaa!


Loman alkupuolella oli kunnon heinäpoudat ja meidänkin heinät saatiin hyvin kuivina latoon. Toivottavasti ei tule kauhean kostea syksy, etteivät sitten ladossa kostu. Tällä heinämäärällä mennään syksy, ehkä jo joulun paikkeilla pitää sitten ostaa lisää heiniä.


Reeta on juuri nyt ihanassa kesäkarvassa! Tätä vaihetta ei vaan kauaa kestä, veikkaan että kuun vaihteessa alkaa jo uutta talvikarvaa kasvamaan. Lyhyt kiiltävä kesäkarva on kyllä ihana!


Toissa viikolla oli Kurikassa uuden kuttulan avoimet ovet. Siellä tuli käväistyä ja olihan siellä kuttuja kerrakseen!


Pellolla on ollut ihmeellistä elämää tänä kesänä. Joku lintu siellä pesii ja sillä on ainakin kolme poikasta. Nyt poikaset alkavat olla jo isoja, mutta kävelevät ympäri peltoa ja ovat aika rohkeitakin. Onkohan tämä työhtöhyyppä vai mikä lie punkkarilintu?


Perhosia on meillä tänä kesänä ollut yllättävän vähän. Vasta nyt on muutamia ilmestynyt, enkä tämänkään lajia tunnista.


Tässä vielä kesäkuva Milasta.

3 kommenttia:

Stella kirjoitti...

Kauniita ompeluksia ja neulomuksia olet tehnyt! Eläinkuvat ovat myös suloisia ;)

Lape kirjoitti...

Jaa neuloskelen itekkin nyt norokopioo, siinä ei juuri oo samaa esikuvaansa ku väritys, noro on tiekkakierteisempää ja vaihtelevaa, kuten käsinkehrätyt... Noro on jotenkin kestävemmän oloista... (ja paljon kalliinpaa)

Ihan aktiiviloma on näemmä ollut ;) Ihanii kassei ja ompeluksii...

Mukavaa kesän jatkoa!

seijap kirjoitti...

Kamalasti rästissä olevia blogeja mulla, kun ei aika ole riittänyt lukemiseen.
Kivoja lomakuulumisia ja -kuvia sinulla.
Lintu on töyhtöhyyppä.

Oikein hyvää alkavaa elokuuta sinulle.