23.4.10

helmijuttuja

Kevät on jo pitkällä eikä villasukkien neulominen ole enää huvittanut. Lankoja on toki jemmassa vaikka miten paljon, mutta into vaan puuttuu.
Nyt on ollut kaikenlaisia heppoihin liittyviä juttuja ja olen ollut menossa lähes joka viikonloppu. Ja sama meno taitaa jatkua kesään saakka. Olen edelleen niin pohjattoman utelias näkemään, kokemaan ja oppimaan kaikkea mahdollista heppoihin liittyvää. Jotenkin tuntuu että kun hurahti heppoihin vasta näin aikuisiällä, on kova tarve yrittää haalia kaikki se tieto, taito ja kokemus, jota jotkut toiset ovat kartuttaneet koko elämänsä ajan.
Shoppailuunkin heppahulluus on vaikuttanut radikaalisti. Ennen piti kiertää aina kaikki kangaskaupat, mutta nykyään menee kaikki liikenevä joko ponin vermeisiin tai itselle ratsastuskamppeisiin. Juuri tässä naureskelin, kun katsoin upeita tanssitrikoita, että enpä raaski ostaa. Mutta saman hintaisen loimen Reetalle voisin ostaa tuosta vaan. ;)

Pari viikkoa sitten kävin Tampereella heppamessuilla. Messut oli tosi hyvät ja tulihan sieltä Reetalle tuliaisia. Löysin punertavat suitset, joiden tuunaamista aloin sitten heti suunnitella. Pitkällisen harkinnan jälkeen päätin käyttää helmiä ja tehdä tuunauksen niin, että sen voi myöhemmin vaikka purkaa ilman että jää jälkiä. Googlettelin pisaran muotoisia helmiä ja Villihelmestä löysin sopivia. Tällainen on sitten lopputulos.


Samaan tilaukseen keräsin sitten muutakin kiinnostavaa mitä Villihelmestä löytyi. Mielenkiintoisia olivat aakkoshelmet, niitä tilasin kahta lajia. Toisilla, litteämmillä tuunasin sitten myös Reetan uutta riimua.

En ollut aiemmin Villihelmestä tilannut, mutta tämä ensimmäinen kokemus firmasta on tosi hyvä. Tilaus tuli nopeasti ja oli sitä mitä odotinkin, lisäksi toimituskulut olivat ihan kohtuulliset.

5.4.10

loimitusta

Lomaviikko se sitten oli ja meni. Ihan kivasti sain relattua ja sen pidinkin loman prioriteettina nro 1. Kiireellisyysjärjestyksessä toisena oli Reetan villaloimen ompelu valmiiksi. Olin sen aloittanut joskus silloin kovien pakkasten aikaan, mutta inspiraatio ei oikein riittänyt. Mutta lomalla se sitten tuli valmiiksi, tällainen siitä tuli.

Väri on melkoisen ärhäkkä, mutta siihen on hyvä syy. En löytänyt kaupasta tarpeeksi paksua villakangasta ja suuntasin sitten hankintamatkalle kirppareille. Tämä oli ainut villaviltti jonka löysin. Ja onhan tuo toki pirteä väri, mutta omaa silmääni olisi miellyttänyt paremmin joku punasävyinen. ;)
Tässä kuvassa näkyy noi etukiinnitykset, niiden funtsaamisessa menikin tovi. Halusin jonkin verran säätövaraa tuohon kaula-aukkoon, mutta solkikiinnitys ei ollut mahdollinen, koska en löytänyt sopivan väristä nailonnauhaa, johon voisi tehdä reikiä sulattamalla. Tuollaista beigen väristä puuvillanauhaa sen sijaan löytyi, samaa sävyä jota oli kanttausnauha ja mahavöiden nauhat.

Tuolla etukappaleiden välissä on myös tarranauhaa, joka pitää alempana olevan reunan paikoillaan.
Takapäähän suunnittelin jotain koristekuvaa jossa olisi R-kirjain, mutta satuin löytämään tuollaisen valmiin väreihin sopivan kuvan ja laitoin sitten sen. Hännän alla on naru ja myös jalkalenkit, ne nappasin valmiina vanhasta loimesta. Eli tämän loimen pitäisi pysyä hyvin paikallaan, tarkoitus on että sen voisi pakkaspäivinä laittaa ajon jälkeen hiukan hikisen ponin päälle tarhaan. Ei vaan sitten ehtinyt enää tämän talven pakkasille, joten jää odottamaan ensi talvea. Toivottavasti Reeta ei vaan nyt sitten kasva enää ja loimi jää pieneksi!
Tämän loimen kaavana käytin sopivan kokoista fleeceloimea. Siinä ei ollut muuta muotoilua kuin pari laskosta peffan päällä, joten aika helppo oli vaan asetella loimi kaksinkertaiseksi taitetun viltin päälle ja leikata siitä. Takaosasta leikkasin vähän pidemmäksi, että oli sitten varaa niille laskoksille.

Siskon pojille ompelin myös pari verhokappaa, löysin Keskiseltä upeita kankaita niitä varten. Toinen poika toivoi pääkalloja ja toinen liekkejä, molempien toiveet oli helppo toteuttaa. Verhoista ei ole vielä kuvia saatavilla, joten palaan niihin varmaan myöhemmin.