18.12.11

vaihteeksi... jouhikoruja!

Nyt on väkerretty viimeiset jouhikorut ennen joulua. Nämä pari ensimmäistä tosin menivät jo synttärisankarille. Pyysin korujen saajan puolisoa leikkaamaan poneiltaan jouhia ja sainkin sitten viiden ponin jouhia. Jouhista kaksi nippua oli pitkiä, kaksi lyhyempiä ja yksi nippu oli laadultaan paljon pehmeämpiä kuin muut. Mietin aluksi, että tekisin lyhyistä rannekorun ja pidemmistä kaulakorun ja pehmeistä jouhista tupsun. Muutaman päivän asiaa mietittyäni keksinkin, että jos teen kaulakorusta kaksiosaisen, saan kaikkien ponien jouhet samaan koruun. Jouhissa oli mukavasti värivaihteluita, varsinkin tuo valkoinen jouhi oli mukava lisä tummien seassa. Lopputuloksesta tuli tällainen.

Yhden ponin jouhia oli vähän enempi kuin muiden ja niistä lopuista sitten kokeilin punoa vielä tällaista ihan ohutta punosta. Siitä ei tullut oikein sopivan pituista mihinkään, rannekoruun liian pitkä ja kaulakoruun liian lyhyt. Päitäkään ei tahtonut löytyä, kunnes muistin hopeiset päät jotka olivat liian pienet omaan jouhikoruuni. Tähän ne mahtui, nähtäväksi jää miten kestävät kun tuossa oli tosi lyhyt tuo liimattava osuus. Hopeisina löytyi varastosta tähän sopivat muutkin osat. Keskelle tein tuollaisen hopealankaan pujotettujen helmien korun, niin sillä sai lisää pituutta sen verran että riittää kaulan ympäri. Keskellä olevan korun voi myös vaihtaa kun molemmissa päissä on korulukot. Tällaisessa korussa on myös se hyvä puoli, että se ei pyöri kaulassa kun painavin osa on edessä eikä niskassa ole ollenkaan lukkoa. 
Lasihelmien välissä olevia rondelleja oli varastossani kuusi kappaletta ja luulin että voin siis laittaa koruun viisi kristallihelmeä. Kun aloin koota korua, tippui yksi noista rondelleista lattialle, enkä onnistunut löytämään sitä. Näin koruun tuli sitten vain neljä kristallihelmeä. ;)

Viimeinen vielä ennen joulua lupaamani koru lähtee huomenna postiin. Siitä tuli rannekoru, tuolla samalla leveämmällä punoksella jonka aikemmin kehittelin kravattineulaa varten. Koru menee nuorelle tytölle, joten siihen sopii tuollainen heppariipus.
Tämä leveä punos on hiukan vaikeampaa ja hitaampaa tehdä kuin pyöreä, mutta ehkä tässäkin harjaantuu kun tekee enemmän. Todella helposti vaan jää reunoihin hiukan löysempiä jouhia.

Nyt voisi olla aika siivota tämä korupaja (=keittiön pöytä) joulukuntoon. Jos jaksais ja viitsis...

13.12.11

jouhikoruja joulupajalta

Joululahjoiksi on valmistunut nyt useampikin jouhikoru ja vielä niitä on työn allakin.
Nämä kaulakorut tein lahjaksi, ovat molemmat saman ponin jouhista. Paksumman korun tein ensiksi, mutta kun jouhia jäi niin punoin tuon ohuemmankin sitten ja siihen sopi kivasti tuollainen metallihelmi.

Ja tässä sitten varsinainen haaste! Sain kravattineulan ja siihen sitten suunnittelin jouhijuttua. Olikin aika kinkkinen tehtävä, koska punoksen piti peittää hopeinen kravattipidike. Heti ensiksi osoittautui toivottomaksi löytää mitään hopeisia nauhapäitä tai kalotteja jotka tuohon olisivat käyneet. Etsin ja kokeilin montaa lajia päitä ja punoksiakin. Onneksi oli jemmassa ylimääräisiä jouhia joilla pystyin kokeilemaan punoksia.
Lopulta sitten sain aikaiseksi tällaisen viidellä säikeellä punotun litteän punoksen ja siihen kohtuullisesti sopivat päät löytyivät Näpsäkästä. Päät on kuitenkin vain renkaat, eli jouhet näkyy päistä. Olisin toivonut löytäväni litteät, umpinaiset kalotit mutta eipä vaan löytynyt. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen tähän lopputulokseen.

Tein tuota punosta niin pitkästi kuin jouhista riitti, ja ylijäämäpalasta sain vielä aikaiseksi rannekorun. Sen päihin laitoin ihan pyöreät nauhapäät kuten muissakin tekemissäni koruissa on.

4.12.11

koruttelua

Kummityttö käväisi taas ja tällä kertaa tehtiin koruja. Edellisellä käytikerralla oli jo tarkoitus tehdä, mutta silloin olin tallettanut helmet niin hyvin, ettei niitä löytynyt mistään! Nyt ne oli hyvässä tallessa, iso laatikko ihan vaan tuvan lattialla. ;)
Löytyi riipuksiksi tällaiset Hello Kitty -jutut, joskus käsityömessuilta ostetut ja olin jo unohtanutkin niiden olemassaolon.
Ensiksi tyttö valitsi helmistä, meinasi olla vaikeaa valita vain viisi erilaista, mutta valikoituihan ne sitten pikku hiljaa. Tällainen tuli ekasta korusta.

Sitten oli vielä hyvin aikaa ja löytyi nuo punaiset sydänhelmet, niin tehtiin toinenkin koru, hiukan eri tavalla vaikka samanlainen riipus tuli tähänkin.

Itse tein siinä samalla henkilökortille sopivaa ripustuskorua. Sain sen valmiiksikin, mutta ajattelin kuvata vasta sitten kun saan sen henkilökortin jonka siihen aion ripustaa.

Jouhikoruja on tekeillä vielä muutama ennen joulua. Tämän sain jo valmiiksi, tilaustyö. En tiedä saajan ranteenympärystä, niin tein oman ranteen mitalla ja laitoin tuollaisen ketjulukon jolla pituutta voi sitten säätää pidemmäksikin.


Ja sitten tähän lopuksi se kaikista suurin uutinen! :D Nyt mulla on kaksi ponia! Hankin Reetalle kaveriksi Tanyan. Hän on 1-vuotias shetlanninponitamma Canna's Castanya. Ketä kiinnostaa, niin Reetan blogista voi toki lukea lisää. Tässä siis Tanya vasemmalla, Reeta oikealla.

Että siihen meni veronpalautukset ja muuta joululahjaa tässä ei tarvikaan. :D

9.11.11

pörriäisiä

Eeehhehe. Vai mitä?

Käytiin Reetulin kanssa Halloween-tapahtumassa. Ne oli naamiaiset ja osallistuttiin agilityluokkaan.
Tätä naamiaisasua mietin jo joskus aikaisemmin, mutta nyt kun sain noista kisoista tiedon, aloin tosissani suunnitella tätä. Melkein kävi hullusti, kun naamiaistarvikeliikkeessä olikin ruuhka-aika (josta minä, ikinä halloween-naamiaissa ollut, en ollut ollenkaan tietoinen). Myivät mulle eioota.
Suunnittelin kuitenkin Reetan pukua ja ostin varulta kankaatkin siihen. Ja niinhän sinne naamiaistarvikeliikkeeseen ehti kuitenkin tulla mun puku. Siis tuo vatsa/selkä. Tuntosarvet ja siivet ostin myös sieltä.
Reetan asua varten ompelin siis loimen ja jalkajutut ja otsapannan tein helmistä. Siivet kiinnitin loimivyöhön ja isäntä viritti siipien väliin muovinpalan joka piti siiven nätisti koholla.

Loimen tein mustasta fleecestä. Olisin laittanut raidat keltaista fleeceä, mutta sitä ei kaupasta löytynyt, sen sijaan löytyi kirkkaankeltaista ulkoilukangasta palalaarista. Ompelin raidat sitten vaan suoraan fleecen päälle. Loimen kaavan otin sopivasta fleeceloimesta, mutta leikkasin etuosaa vähän matalammaksi, että etujalat mahtuu paremmin liikkumaan. Eteen laitoin vain tarranauhakiinnityksen, taakse häntälenkin. Ja peffan päälle piikin! :D
Jalkajuttuihin tein fleecestä vuorin ja niissäkin on tarranauhakiinnitykset. Tuntosarvet irrotin pannasta ja teippasin ne suitsien niskahihnaan kiinni.

Otsapantaankin heräsin hiukan myöhään, mutta Korutaivaasta sain nopean toimituksen ja ehdin tehdä pannan pari päivää ennen h-hetkeä. Keltaisia helmiä nettikaupoista etsiessäni huomasin, että joissakin haku toimii hyvin, joissakin huonommin. Korutaivaan kaupassa haku toimi hyvin ja haun tulokset näki kivasti heti suoraan kuvina. Löysinkin sieltä pari sopivaa vaihtoehtoa ja tulihan siinä vähän muutakin sälää sitten tilattua samalla...
Tilasin kahta kokoa keltaisia lasihelmiä ja tein kummastakin pannan. 10 mm helmistä kaksirivisen ja 8 mm helmistä tämän kolmirivisen. Siitä kaksirivisestä ei tullut ihan täydellistä ja varmaan puran sen. Tähän kolmiriviseen olen oikein tyytyväinen. Keskellä olevan kukan purkasin jostain Glitteristä ostetusta kaulakorusta ja liimasin sen taakse kiinnittimeksi pari 3-reikäistä korulinkkiä. 2-komponenttisella epoksiliimalla sain ihan hyvin pysymään metallin metallissa. (samaa liimaa käytän myös jouhikorujen päiden liimaamiseen).

Tällainen jouhikorukin valmistui, tämä on tilaustyö.

26.10.11

otsiksia

Kävin pitämässä Alajärvellä yhden otsapantakurssin, tällaisia pantoja kurssilaiset tekivät.


Tässä alemmassa kuvassa pannat on laitettu suitsiin. Todella kiva nähdä aina, miten erilaisia otsapantoja kurssilaiset tekee.
Pari kurssilaista teki myös jouhikoruja, mutta niistä en hoksannut ottaa kuvia.

Itsekin tein taas yhden pannan, tämä on lähes samanlainen kuin kesällä shettisnäyttelyn palkinnoksi tekemäni, mutta valkoisten helmien sijaan käytin tässä kirkkaita kristallihelmiä. Vein tämän tuliaisiksi, kun mentiin katsomaan yhtä ponia (jos sitten tuli kaupatkin, mutta siitä lisää myöhemmin kunhan poni saapuu meille).


Tämä jouhikoru syntyi heti edellisen postauksen korujen jälkeen. Tämäkin on muistokoru hevosesta, joka jouduttiin lopettamaan alkuvuodesta. Joskus olen tännekin laittanut kuvia tästä hepasta.

Tämä on siis kaulakoru, vaikka voi kuvassa näyttää rannekorultakin.

16.10.11

Kirpun muistolle


Nämä kaksi korua valmistuivat vihdoin jouhista, jotka ovat odottaneet laatikossa jo viime talvesta lähtien. Jouhia jäikin vielä. Ja sain nyt myös aloitettua toisen hepan muistokorua, nekin jouhet odottaneet jo kuukausia laatikossa. Jotenkin tuntui että on tarpeen vähän aikaa niitä laatikossa pitääkin, kun olivat molemmat itselleni tärkeitä hevosia.

15.10.11

muuten hyvä, mutta...

"hiukan" liian pieni!

Olin tämän neulonut jo joskus viime talvena, lankana on Wash+Filz-it! Se jäi silloin odottamaan, josko neuloisin siihen vielä korvaläpät. No en neulonut, mutta nyt lisäsin siihen vielä hiipan päähän pallon ja heitin pyykkikoneeseen. Ja unohdin sinne! Pyöri koko ohjelman pyykkien kanssa ja tässä on lopputulos. Nyrkki mahtuu sisälle! Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta.

Otsapantateemaankin palasin, kun suunnittelen ensi viikolle taas kurssia. Vähän nyt haen uutta näkemystä tähän asiaan. Ostin käsityömessuilta uusia helmiä ja tein pari pantaa niistä. Toisen päädyin purkamaankin jo, mutta tähän olen tyytyväinen, joskin aavistuksen lyhyeltä tuo nyt näyttää talvikarvan kanssa. ;)

Näitä "special"-otsiksia en tosin myyntiin tee, koska noikin kimaltavat helmet maksoi tuplasti sen mitä nuo helmiäislasihelmet mitä olen aiemmin käyttänyt. Mutta Reetalle tietenkin speciaalia! :D

Pari jouhikoruakin on työn alla, ollut jo muutaman viikon. Jahka liimat kuivuu niin pääsen nekin kuvaamaan.

25.9.11

jouhikoru

Laitanpa heti kuvat, kun justiinsa sain valmiiksi tämän. Ihka ensimmäinen tilaustyö näistä jouhikoruista ja nyt alkaa olla laatu sellaista että olen itse täysin tyytyväinen. Kannatti vaan harjoitella.

20.9.11

diipadaapaa

Ei, en ole saanut mitään aikaiseksi! Ajattelin nyt kuitenkin päivittää, surkeaa kun ei ole muka blogiin laitettavaa, kun ei muka viitsis enää muuta kuin käsitöitä laittaakaan. Ja niitä käsitöitä nyt ei vaan syystä taikka toisesta oikein synny.
Tai oonhan mä toki jotain tehnyt, mutta yhdet sukat on kesken, yhden otsapannan rakensin uusiksi kun se hajosi. Mutta mitä niitä kuvaamaan? No lankaakin ostin muutaman kerän, mutta toiset oli mustaa jotka ei tietenkään kuvassa näytä kuin mustalta möykyltä. Ja toiset kaksi kerää ehdin purkaa jo puoliväliin ja sitten keriä kohtuullisen rumasti takaisin. Ne oli raitalankaa, enkä onnistunut löytämään samaa raidan kohtaa molemmista keristä. Veikkaanpa etten palaa niiden pariin enää.

No mutta. Reetan kanssa oon touhunnut tässä loppukesästäkin aika tavalla. On käyty näyttelyitä ja kisojakin parit. Ja noiden kisojen innoittamana mä huomaan hurahtaneeni ihan uuteen maailmaan, hattuihin! Jos joku ihmettelee mitä tämä ajojuttu oikein on, niin se on nimeltään valjakkoajo ja siitä kouluosuus. Ja samoilla vermeillä kisataan myös shettisnäyttelyiden käyttöluokissa driving classia, siis ajoluokkaa. Molemmissa on tietyt säännöt pukeutumisen suhteen, tarkoitus olisi olla sellaista vanhan tyylistä, mm. hatut ja esiliinat ovat pakollisia varusteita.
Kesällä löysin tämän hatun ihan vaan Keskiseltä ja oli halpa. Hellesäähän tämä sopi oikein hyvin, käytiin siis tässä asussa kisaamassa Seinäjoella shettisnäyttelyssä. (ja Reetahan ei ole rodultaan shettis, mutta käyttöluokkiin saa osallistua muutkin)

Olisin halunnut kukkahatun, mutta kyllä tämäkin menee. Siinä on "huivi" sidottu hatun ympärille, takana rusetti ja päät liehuu pitkänä.

Tuo hattu on kuitenkin paperinarusta tehty, ja ajattelin ettei se enää käy syksymmällä oleviin kisoihin. Niihin löysin sitten tämän hatun Siltalasta. Vaan eipä ollut kukkaa tässäkään ja ihan musta! Löysin sitten hiuskoristeen, josta sain irrotettua tuon valkoisen kukan ja kiinnitin sen hakaneulalla. Ja avot! Nyt mulla on kukkahattu! :D

Tässä kisataan valjakkoajon kouluohjelmaa harjoituskisoissa. Se on siis tavallaan kuin kouluratsastus, että on tietty ohjelma joka opetellaan ulkoa ja sitten ajetaan kentällä ja tuomari arvostelee miten meni. (meidän arvostelu löytyy Reetan blogista jos jotakuta kiinnostaa)

Nyt on eletty sadonkorjuun aikaa. Viime syksynä en tainnut tänne kurpitsakuvia laittakaan, mutta tässä lauantaina keräämäni sato. Onneksi keräsinkin silloin, koska seuraavana yönä oli hallaa.

Nämä on siis koristekurpitsoita kaikki, tarkoitettu vaan pidettäväksi koristeena pöydällä vadissa. Kestävät ehkä jouluun saakka ja heitetään roskiin sitä mukaa kun pehmenevät.
Ovat muuten helppoja kasvattaa. Lantapatteriin vaan tökin siemenet alkukesästä ja nyt keräsin satoa. En edes vaivautunut kastelemaan koko kesänä. Hiukka hankala kastellakin, kun ne kasvupaikat on pellon päässä tarkoituksella kaukana pihasta. Siis sen takia, etteivät vuohet vapaana ollessaan menisi tekemään kasvustoista selvää...

Ja nyt kun sopivasti jo luulette, että olen joku viherpeukalo, vahvistan tuota harhakäsitystä tällä kuvalla:

Se on orkidea ja sehän kukkii! Ainut huonekasvi mitä mulla on, sain tuon reilu vuosi sitten isännältä synttärilahjaksi. Talven se vaan oli, joskus muistin kastella. Ja nyt se sitten pukkasi uuden kukkavarren (leikkasin ne vanhat pois) ja siihen neljä kukkaa.

16.8.11

mitä sitä on tehty koko kesä?

Ei vissiin mitään. Pariin kuukauteen ei ole tainnut tulla oikein mitään valmista. Ennen kuin nyt.
Keväällä jäi nämä sukat kesken, nyt kun suuntasin pitkästä aikaa Tikkuajien tapaamiseen, kaivoin sukat esiin ja päättelin ne tapaamisessa.

Lankana TeeTee Pallas, puikot 3 mm. Tuli ihan passelit. Halusin tehdä vähän pidemmät varret ja ostin lankaa 3 kerää á 50 g. Mutta kolmatta kerää ei olisi tarvinnutkaan, kaksi riitti justiinsa, muutama metri jäi molemmista yli. Lanka on uusi tuttavuus mulle, mutta vaikutti sen verran kivalta, että voisin harkita tekeväni joskus toisestakin väristä sukat.

Otsapantatehdaskin on vetänyt kesällä henkeä. Ostin uusia tarvikkeita lomareissulla Helmien Talosta ja niistä tein nyt vähän erilaisen pannan. Tämän annan palkinnoksi parin viikon päästä Seinäjoella olevaan shettisnäyttelyyn. Tein siis tarkoituksella tuollaisen neutraalin värisen, että sopii mille vaan ponille.


Jouhikorujakin väkersin pitkästä aikaa. Kaverin edesmenneestä hevosesta oli muistona häntäjouhia, niistä otin pienen nipun ja koska olivat todella pitkiä, niistä riitti kaulakorun lisäksi rannekoruun ja ihan loput pätkät liimasin vielä tupsuriipukseksi.


Laitetaan nyt vielä lopuksi tähän kuva Reetastakin, vaikka tuolla oman blogin puolella niitä kuvia on tietysti vaikka millä mitalla. Reetan kanssa on käyty monessa mätsärissä kesän aikana. Mukavinta on kun saan tällätä Reetulia näyttelykuntoon ja valita ostapantaa. Aurinkoiseen säähän sopii hienosti tämä kimalteleva otsis jonka jo keväällä sen valmistuttua esittelinkin.


24.5.11

korullista

Pitkästä aikaa taas jotain näytettävää. Aika laiskottelumeiningillä olen mennyt tätä kevättä sen jälkeen kun otsapantavillitys vähän laantui. Nämä jouhikorutkin olen tehnyt jo aiemmin, mutta nyt vasta sain aikaiseksi kuvata.
Tämän ensimmäisen tein jo kauan sitten, tässä kokeilin laittaa riipuksen ja kokeilin liimattavia nauhapäitä. Ei kauhen nätin näköistä, kun nuo nauhapäät on isompia kuin punos. Liimana käytin valkoista No nails -tököttiä, kun en onnistunut löytämään väritöntä vastaavaa.


Ja sitten tämä pitkään haaveiltu ja suunniteltu ja nyt myös tuunattu koru. Tämä on Reetan häntäjouhista ja tosiaan haaveilin siitä jo pitkään, mutta en millään malttanut leikata jouhia aiemmin. Haluan että Reetan häntä olisi mahdollisimman tuuhea ja siksi sen leikkaaminen ei ollut mulle helppo juttu. Tänä keväänä Reetan häntä on kuitenkin tuuheampi kuin koskaan ja asiaa funtsittuani keksin mahdollisimman "säästävän" leikkausratkaisun. Koruunhan tarvitsee pitkiä jouhia, ja jos vaan olisin leikannut nipun juuresta, olisin tullut leikanneeksi paljon lyhyempiä jouhia turhaan. Teinkin niin, että valitsin nipun pitkiä jouhia hännän alaosasta ja ravistelin nippua niin että lyhyemmät jäi siitä pois ja sitten vasta leikkasin. Paljon ohuempihan tämä on, kuin nuo aiemmin tekemäni punokset, mutta juuri ja juuri se onnistui.
Halusin tähän myös hopeiset metalliosat, noiden sopivien nauhapäiden löytäminen ei ollut ihan helppoa. Nyt on jo aikaa kulunut niin etten muista mistä nettikaupasta ne sitten lopulta tilasin. Kiinnitin ne kuitenkin sitten kaksikomponenttiliimalla. Aluksi korussa oli sydämen muotoinen salpalukko, mutta koska se aukesi pari kertaa itsekseen, aloin miettiä muuta lukkovaihtoehtoa. Halusin kuitenkin että lukko on edessä, ettei koru pyöri kaulassa. Lopulta keksin ratkaisun, laitoin molempiin päihin pienet papukaijalukot. Niiden väliin voi vaihtaa korua, joten yhden korun sijasta mulla on nyt tässä samassa rajattomasti vaihtoehtoja. Nyt tosin vasta kolme korua tehtynä, mutta lisää suunnitteilla.

Sain koulukaveriltani apua noiden lukkojen kiinnittämiseen, kun itse laittamani hopearenkaat eivät oikein pysyneet kiinni. Kokemus olisi hyväksi tässäkin lajissa. ;)

Tässä ensimmäinen koru, hopealankaan pujoteltuja hopeahelmiä, swarowskeja ja hopeinen kirjainhelmi.

Tässä siniseen asuun sopiva. Tämän lasihelmen olen ostanut joskus kauan sitten jostain messuilta.

Nämä punaiset helmet oli otsapantojen tekotarvikkeista, samoin nuo rondellit jotka ovat ihan feikkejä, ei siis hopeaa.

En yleensä omaa naamaani esittele tässä blogissa, mutta nyt teen poikkeuksen. ;) Kävimme ensimmäistä kertaa Reetan kanssa kisoissa ja tämä oli mulle iso juttu! Ne oli ihan pienet tallikisat, mutta siellä oli yhtenä luokkana valjakkoajon kouluohjelma, näin sitä mentiin.

Tätä varten ompelin itselleni ajoesiliinan. Kuvassa siitä näkyy vain reuna, mutta se on hyvin yksinkertainen, tein enstex-kankaasta kun ei kaupasta sattunut villakangasta tai fleeceä löytymään. Reunaan ompelin vinokantin ja sen viereen valkoisen koristenauhan.

Kisoissa Reetalla oli taas uusi otsapanta. :) Tähän nuo soikiot sain Glitteristä ostamastani rannekorusta ja mustat helmet tilasin Helmiharakalta. Kimaltavat rondellit on puretusta kaulakorusta.

20.4.11

Hyvää pääsiäistä!


Piitkästä aikaa sain ommeltua tilkkutyön! Aina silloin tällöin tulee pengottua kangaskaappeja ja pyöriteltyä kankaita. Ei niistä kankaista malta luopuakaan, vaikka tuntuu ettei ehdi mitään tekemään. Siellä on pari valmista pinoakin suunniteltuihin töihin, ja vuosia sitten keskeneräisiksi jääneitä töitä.
Mutta viimeksi kun pengastin kaappia joskus kuukausi sitten, jäi käteen kanatilkut. Lähestyvä pääsiäinen innoitti sitten ottamaan ne pois kaapista. Olin niistä jo silloin joskus ostaessani suunnitellut, että tekisin tällaisen seinälle laitettavan pienen jutun. Vaikka kaappi on täynnä kankaita, tietenkään ei sopivia muita kankaita löytynyt... Niinpä hain nuo vihreät kankaat Keskiseltä, keltainen sentään löytyi omista varastoista.
Olikin hyvä, kun tämä oli niin pääsiäisaiheinen, että se innoitti tekemään työn valmiiksi ennen pääsiäistä. Maanantaiaamuna vein sen töihin ja ripustin seinälle. Siellä on muutama tilkkutyö seinillä ja yhtä niistä vaihtelen silloin tällöin. Tämä saa nyt olla vaikka tämän kevään siinä.
Piti oikein selata blogia taaksepäin, kun mietin että miten kauan noiden tilkkujen ostamisesta on. Ja viisi vuottahan ne ovat marinoituneet kaapissa! Ostin ne Satulta Vaasan Singer shopista vuonna 2006, ei ole koko liikettä enää olemassa.

13.4.11

otsapantahuumaa

Ihan hurahdin helmiotsapantojen tekemiseen, kaikkia ei ole tullut kuvattuakaan, mutta tässä suurin osa kuitenkin.





Reetalle olen tietysti tehnyt speciaalia, vaikka en ole noita myytäviäkään tehnyt kahta samanlaista. Tämän punaisen otsiksen keskipala"timantit" purin Glitteristä ostetusta rannekorusta.

Tämän jo melkein mauttomuutta hipovan otsapannan tein purkamalla pukukoruja. Tämä on niin painavakin, että kokosin sen jäykkään metallilankaan. Muissa on koruvaijeria ja siihen on huomattavasti helpompi pujotella helmiä.


Pari kurssiakin olen käynyt pitämässä aiheesta. Tässä kurssilaisten tekemiä otsapantoja.




Näistä vihreä on itse tekemäni ja vaaleansininen kaverini tekemä.


Tässä linkkeinä nettikauppoja, joista olen tilannut näitä ostapantatarvikkeita:
Korutaivas, Villihelmi, Helmien talo, Paperella, Helmikuume ja Esteriina. Hiukan hankalaa kun ei kaikkea tarvitsemaani saanut yhdestä ja samasta kaupasta. Toki se on ymmärrettävääkin, ettei yksi kauppa voi pitää valikoimissaan kaikkea mahdollista.