18.12.11

vaihteeksi... jouhikoruja!

Nyt on väkerretty viimeiset jouhikorut ennen joulua. Nämä pari ensimmäistä tosin menivät jo synttärisankarille. Pyysin korujen saajan puolisoa leikkaamaan poneiltaan jouhia ja sainkin sitten viiden ponin jouhia. Jouhista kaksi nippua oli pitkiä, kaksi lyhyempiä ja yksi nippu oli laadultaan paljon pehmeämpiä kuin muut. Mietin aluksi, että tekisin lyhyistä rannekorun ja pidemmistä kaulakorun ja pehmeistä jouhista tupsun. Muutaman päivän asiaa mietittyäni keksinkin, että jos teen kaulakorusta kaksiosaisen, saan kaikkien ponien jouhet samaan koruun. Jouhissa oli mukavasti värivaihteluita, varsinkin tuo valkoinen jouhi oli mukava lisä tummien seassa. Lopputuloksesta tuli tällainen.

Yhden ponin jouhia oli vähän enempi kuin muiden ja niistä lopuista sitten kokeilin punoa vielä tällaista ihan ohutta punosta. Siitä ei tullut oikein sopivan pituista mihinkään, rannekoruun liian pitkä ja kaulakoruun liian lyhyt. Päitäkään ei tahtonut löytyä, kunnes muistin hopeiset päät jotka olivat liian pienet omaan jouhikoruuni. Tähän ne mahtui, nähtäväksi jää miten kestävät kun tuossa oli tosi lyhyt tuo liimattava osuus. Hopeisina löytyi varastosta tähän sopivat muutkin osat. Keskelle tein tuollaisen hopealankaan pujotettujen helmien korun, niin sillä sai lisää pituutta sen verran että riittää kaulan ympäri. Keskellä olevan korun voi myös vaihtaa kun molemmissa päissä on korulukot. Tällaisessa korussa on myös se hyvä puoli, että se ei pyöri kaulassa kun painavin osa on edessä eikä niskassa ole ollenkaan lukkoa. 
Lasihelmien välissä olevia rondelleja oli varastossani kuusi kappaletta ja luulin että voin siis laittaa koruun viisi kristallihelmeä. Kun aloin koota korua, tippui yksi noista rondelleista lattialle, enkä onnistunut löytämään sitä. Näin koruun tuli sitten vain neljä kristallihelmeä. ;)

Viimeinen vielä ennen joulua lupaamani koru lähtee huomenna postiin. Siitä tuli rannekoru, tuolla samalla leveämmällä punoksella jonka aikemmin kehittelin kravattineulaa varten. Koru menee nuorelle tytölle, joten siihen sopii tuollainen heppariipus.
Tämä leveä punos on hiukan vaikeampaa ja hitaampaa tehdä kuin pyöreä, mutta ehkä tässäkin harjaantuu kun tekee enemmän. Todella helposti vaan jää reunoihin hiukan löysempiä jouhia.

Nyt voisi olla aika siivota tämä korupaja (=keittiön pöytä) joulukuntoon. Jos jaksais ja viitsis...

13.12.11

jouhikoruja joulupajalta

Joululahjoiksi on valmistunut nyt useampikin jouhikoru ja vielä niitä on työn allakin.
Nämä kaulakorut tein lahjaksi, ovat molemmat saman ponin jouhista. Paksumman korun tein ensiksi, mutta kun jouhia jäi niin punoin tuon ohuemmankin sitten ja siihen sopi kivasti tuollainen metallihelmi.

Ja tässä sitten varsinainen haaste! Sain kravattineulan ja siihen sitten suunnittelin jouhijuttua. Olikin aika kinkkinen tehtävä, koska punoksen piti peittää hopeinen kravattipidike. Heti ensiksi osoittautui toivottomaksi löytää mitään hopeisia nauhapäitä tai kalotteja jotka tuohon olisivat käyneet. Etsin ja kokeilin montaa lajia päitä ja punoksiakin. Onneksi oli jemmassa ylimääräisiä jouhia joilla pystyin kokeilemaan punoksia.
Lopulta sitten sain aikaiseksi tällaisen viidellä säikeellä punotun litteän punoksen ja siihen kohtuullisesti sopivat päät löytyivät Näpsäkästä. Päät on kuitenkin vain renkaat, eli jouhet näkyy päistä. Olisin toivonut löytäväni litteät, umpinaiset kalotit mutta eipä vaan löytynyt. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen tähän lopputulokseen.

Tein tuota punosta niin pitkästi kuin jouhista riitti, ja ylijäämäpalasta sain vielä aikaiseksi rannekorun. Sen päihin laitoin ihan pyöreät nauhapäät kuten muissakin tekemissäni koruissa on.

4.12.11

koruttelua

Kummityttö käväisi taas ja tällä kertaa tehtiin koruja. Edellisellä käytikerralla oli jo tarkoitus tehdä, mutta silloin olin tallettanut helmet niin hyvin, ettei niitä löytynyt mistään! Nyt ne oli hyvässä tallessa, iso laatikko ihan vaan tuvan lattialla. ;)
Löytyi riipuksiksi tällaiset Hello Kitty -jutut, joskus käsityömessuilta ostetut ja olin jo unohtanutkin niiden olemassaolon.
Ensiksi tyttö valitsi helmistä, meinasi olla vaikeaa valita vain viisi erilaista, mutta valikoituihan ne sitten pikku hiljaa. Tällainen tuli ekasta korusta.

Sitten oli vielä hyvin aikaa ja löytyi nuo punaiset sydänhelmet, niin tehtiin toinenkin koru, hiukan eri tavalla vaikka samanlainen riipus tuli tähänkin.

Itse tein siinä samalla henkilökortille sopivaa ripustuskorua. Sain sen valmiiksikin, mutta ajattelin kuvata vasta sitten kun saan sen henkilökortin jonka siihen aion ripustaa.

Jouhikoruja on tekeillä vielä muutama ennen joulua. Tämän sain jo valmiiksi, tilaustyö. En tiedä saajan ranteenympärystä, niin tein oman ranteen mitalla ja laitoin tuollaisen ketjulukon jolla pituutta voi sitten säätää pidemmäksikin.


Ja sitten tähän lopuksi se kaikista suurin uutinen! :D Nyt mulla on kaksi ponia! Hankin Reetalle kaveriksi Tanyan. Hän on 1-vuotias shetlanninponitamma Canna's Castanya. Ketä kiinnostaa, niin Reetan blogista voi toki lukea lisää. Tässä siis Tanya vasemmalla, Reeta oikealla.

Että siihen meni veronpalautukset ja muuta joululahjaa tässä ei tarvikaan. :D